Adoptoidut kohteet

You are here: Etusivu  > Adoptoidut kohteet

  • Item thumbnail

    Nuutajärven palokoppi

    Urjalan Nuutajärven taajamassa sijaitseva Nuutajärven lasitehdas perustettiin vuonna 1793. Lasikylä syntyi juuri tälle paikalle Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaalla oli tulipalo vuonna 1861. Todennäköisesti tuon palon jälkeen tehtaan paloturvallisuuteen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja Nuutajoen rantaan, tehdasalueen laidalle rakennettiin sammutuskaluston säilyttämistä [...]

  • Item thumbnail

    Milavidan maakellari

    Monikaan ei tiedä, että Näsinpuistossa, nykyisen Näsilinnankadun pohjoispään kohdalla on joskus ollut upea Milavida -niminen puuhuvila. Finlaysonin tehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama huvila valmistui 1860 maa-alalle, jonka kaupunki oli 1855 vuokrannut tehtaalle nimellistä yhden ruplan vuosivuokraa vastaan. Vanhassa Milavidassa asuivat Wilhelm von Nottbeckin lapsista eri aikoina ainakin Peter, Alexander ja Edvard sekä patruunan luotettuja [...]

  • Item thumbnail

    Lempäälä Aimalankangas

    Kivikautinen kalmisto ja asuinpaikka sekä rautakautinen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla pellolla ja tienpientareella. Vuoden 1931 arkeologisissa tutkimuksissa alueelta löytyi mm. vasarakirveskulttuurin (2400 – 2000 eKr.)  hauta, jonka ympärillä oli kivikehä ja hautantimina: veneenmallinen vasarakirves, työkirves ja saviastia. Muita alueelta saatuja kivikautisia löytöjä ovat saviastianpalat, kvartsi- ja pii-iskokset ja palanut luu. Myöhemmissä arkeologisissa tutkimuksissa alueelta on [...]

  • Item thumbnail

    Annikin kivikioski

    Annikin kivikioski on rakennettu 1920-luvun alussa, ilmeisesti vuonna 1920. Pikkuruinen, pohjaltaan nelikulmainen kioskirakennus on muurattu lohkotuista luonnonkivistä. Kioskin luukku on eteläsivulla ja ovi länsisivulla. Aumakatto on punaiseksi maalattua saumapeltiä. Kioskissa aloitti 1920-luvulla toimintansa Santran kioski, minkä johdosta se tunnettiin 1950-luvulle asti nimillä ”Santran kioski” ja ”Mamman kioski”. Santran kioskista kävivät lapset ostamassa salmiakkia, poltettua lakritsia, [...]

  • Item thumbnail

    Lappi-Käpylän puhelinkoju

    Lappi-Käpylän keskuspuiston koristeellinen puhelinkoju on ilmeisesti alueen alkuperäinen yleinen puhelin, joskin se lienee aiemmin sijainnut hieman eri paikassa pientaloalueella. Lappi-Käpylän pientaloalueen ensimmäinen vaihe on rakennettu 1910-luvulla ja viimeiset talot 1950-luvulla. Koju on ilmeisesti tuotu Käpylään 1930-luvun alussa ja siinä on puhuttu monet tärkeät puhelut. Viimeistään 1960-luvulla puhelin löytyi jo lähes jokaisesta kodista, mutta yleiset puhelimet [...]

  • Item thumbnail

    Osmonpuiston soittolava

    Puistokonsertit olivat halpaa koko kansan huvia 1900-luvun alussa ja niitä pyrittiinkin järjestämään kaikkien saataville. Tampereella toimi valtuuston alainen musiikkilautakunta, jonka tehtäviin kuului muun muassa kesäisen musiikkiohjelman suunnitteleminen puistoihin. Vuonna 1929 kaupunginvaltuusto myönsi musiikkilautakunnan aloitteesta varat ”soittopaviljongin” rakentamiseksi Osmonpuistoon. Laululavan piti valmistua vielä samana vuonna kaupungin 150-vuotisjuhliin, mutta kunnalliskertomuksen mukaan lava valmistui vasta loppukesällä 1930. Osmonpuiston [...]

  • Item thumbnail

    Pispalan punainen tukkitie

    Kohde sijaitsee Ala-Pispalan kaupunginosassa, noin 50 m Pispalan kirkosta etelään, harjun loivalla etelärinteellä, Pispalan valtatien eteläpuolella, aivan vanhan tielinjan reunalla. Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860−1930-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) vuosina 1863−1864. Vuonna 1871 saha ja tukkitie siirtyivät Rosenlewin omistukseen. Tukkitie oli rakennettu punaisiksi maalattujen hirsirakenteiden varaan, mistä [...]

  • Item thumbnail

    Messukylän lainaviljamakasiini

    Messukylän vanhan kirkon tuntumassa sijaitseva lainamakasiini rakennettiin 1846 senaatin käskystä. Lainamakasiini täytettiin viljalla osakastalojen manttaaliluvun mukaan. Lainaston tarkoituksena oli taata että siemenviljaa oli aina saatavilla. Ensimmäiset lainaukset lainamakasiinista tehtiin 1847 ja tämän jälkeen lainauksia tehtiin vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erityisesti vuosien 1867–1868 nälkävuodet tuottivat hankaluuksia lainamakasiinille. Jo vuonna 1866 osa makasiinin osakkaista esitti vaatimuksia, [...]

  • Item thumbnail

    Kukkian kalkkikaivos

    Kukkian kalkkilouhosta mainitaan käytetyn 1200- ja 1500-luvuilla. Perimätietojen mukaan kalkkikiveä olisi louhittu ja kuljetettu Hämeen linnan rakennusaineeksi. Metsässä on näkyvissä 2-3 metrin korkuisia kallioseinämiä, muuten paikka on sankan kasvillisuuden peittämää. Kuohijoen kylällä kerrotaan, että kalkkia olisi viety Venäjän vallan aikaan Hämeenlinnaan veneellä ja louhijoina olisi käytetty vankeja. Louhoksen lähellä rannassa olisi ollut vielä joitain aikoja [...]

  • Item thumbnail

    Kalkku Mustavuori, osa-alue C

    Tampereen Mustavuoressa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Linnoituslaitteet ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaa puolustusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana. Linnoituslaitteet rakennettiin torjumaan oletettua saksalaisten hyökkäystä Pohjanlahden suunnalta. Mustavuoren linnoitus on keskimmäinen osa Tampereen maalinnoitusta, johon kuuluvat myös Pitkäniemen ja [...]