Adoptoidut kohteet

You are here: Etusivu  > Adoptoidut kohteet

  • Item thumbnail

    Kalkku Mustavuori, osa-alue C

    Tampereen Mustavuoressa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Linnoituslaitteet ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaa puolustusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana. Linnoituslaitteet rakennettiin torjumaan oletettua saksalaisten hyökkäystä Pohjanlahden suunnalta. Mustavuoren linnoitus on keskimmäinen osa Tampereen maalinnoitusta, johon kuuluvat myös Pitkäniemen ja [...]

  • Item thumbnail

    Kalkku Mustavuori, osa-alue B

    Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa niistä käytettiin vuoden 1918 sodassa. Mustavuoren [...]

  • Item thumbnail

    Kalkku Mustavuori, osa-alue A

    Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa niistä käytettiin vuoden 1918 sodassa. Mustavuoren [...]

  • Item thumbnail

    Reuharinniemen lapinrauniot

    Reuharinniemessä sijaitsee kaksi lapinrauniota. Itäisempi lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 metriä ja sen korkeus on noin ½ metriä. Tutkimusten perusteella kyseessä on hautaröykkiö, johon on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Röykkiö ajoittuu rautakauden lopulle. Radiohiilimenetelmällä ajoitettu hiilinäyte antoi röykkiölle ajoituksen vuosien AD 708 – 883 välille. Läntisempi röykkiö on edellistä [...]

  • Item thumbnail

    Pälkäneen rauniokirkko

    Pälkäneen rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja “uuden” kirkon itäpuolella. Raunio sijaitsee Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien avoimessa peltomaisemassa, joka rajautuu Tampere-Lahti –tiehen keskustaajaman suunnassa. Tieltä rauniolle on matkaa 130 metriä. Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu vuoden 1500 vaiheilla. Ensimmäisenä kirkkoon rakennettiin kirkkosali ja pohjoispuolen muurattu sakaristo. Eteläpuolen asehuone tehtiin vasta runkohuoneen valmistumisen jälkeen. [...]

  • Item thumbnail

    Pentin linnavuori

    Linnavuoren pohjois- ja länsirinteet ovat kulkukelvottomia, kun taas loivemmilla itä- ja etelärinteillä on jäännöksiä muinaisista varustuksista. Linnavuoren muinaisista varustuksista on jäljellä kivisiä vallien perustuksia, porttirakennelmia sekä neljä asumuksen jäänteeksi tulkittua suorakaiteenmuotoista kivikehää. Itärinteen porttirakennelma lienee alkuperäinen kulkureitti linnavuorelle. Arkeologi Hjalmar Appelgren on suorittanut linnavuorella kaivaustutkimuksia vuonna 1886. Pentin linnavuori on kallioinen mäki Kuloveden Kojolanselän itärannalla [...]

  • Item thumbnail

    Nuolialan röykkiö

    Nuolialan röykkiön muoto on kumpumainen ja soikea. Muinaisjäännöksen koko on 4 x 4 m ja sen korkeus on muutamia kymmeniä senttejä. Pinta on sammalen ja ruohon peittämä. Röykkiön kivet tuntuvat sammalen alta. Kohteessa ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Muodon perusteella se kuuluu ns. maan- ja kivensekaisiin hautaröykkiöihin, jotka ovat tyypillisiä rautakauden hautamuotoja sekä Pirkanmaalla että Hämeessä. [...]

  • Item thumbnail

    Nuijanniemen lapinraunio

    Nuijanniemen lapinraunio sijaitsee entisen Pohjaslahden pitäjän (nyk. Mänttä-Vilppulan) Tarjanneveden itärannalla. Röykkiö on rakennettu Nuijasalmen suulle liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Nykyisin sen muoto on soikeahko ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä ja korkeutta sillä on noin 70 senttimetriä. Tutkijoiden tietoon kohde tuli vuonna 1969, jolloin lääkintöneuvos Einar Palmén toimitti Kansallismuseoon kaksi pronssirengasta, jotka vahtimestari [...]

  • Item thumbnail

    Pispalan pulteriaita

    Pultereista (irtokivistä) koostuva aita rakennettiin 1900-luvun alussa työllisyystöinä osoittamaan vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa. SW-NE-suuntainen, alun perin noin 1 kilometrin mittainen rajalinja kulkee Pispalanharjun poikki ja noudattaa 1700-luvun alussa, tai jo 1600-luvun lopulla sovittua Pispalan kylän ja Tammerkosken kartanon välistä rajaa. Alun perin aidassa on ollut kaksi porttiaukkoa, toinen Pispalanharjun päällä (ns. Rajaportti) ja toinen [...]

  • Item thumbnail

    Lentävänniemen lapinraunio

    Näsijärven rantakalliolla sijaitsevan lapinraunion koko on noin 7 kertaa 9 metriä. Raunion keskellä on syvennyksiä, joista osa saattaa liittyä raunion aiempaan penkomiseen. Raunion päällä kasvaa puita. Lapinraunio sijaitsee Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa avokalliolla, noin 20 metrin etäisyydellä rannasta. Kohteen läheisyydessä kasvaa mäntymetsää. Hoito-ohjeet Kohteen hoito on lähinnä haudan nykykunnon ylläpitävää hoitoa. Hoitotoimet ovat vesakon ja heinikon [...]