Adoptoitavat kohteet

You are here: Etusivu  > Adoptoitavat kohteet

  • Item thumbnail

    Tammerkosken mittauskopit

    Sijainti Mittauskopit sijaitsevat Tampereen keskustaa halkovan Tammerkosken yläjuoksulla, kosken partaalle, sen vastakkaisilla puolin. Itäinen koppi on aivan Palatsinraitin sillan pielessä ja läntinen koppi puolestaan hieman syrjempänä Finlaysonin puistossa. Historia ja kuvaus Kosken yläjuoksun patorakenteet ovat peräisin 1910-1920-luvuilta, jolloin kosken vastakkaisilla puolilla toimineille Finlaysonin ja Tampellan tehtaille kummallekin rakennettiin oma vesivoimalaitos. Voimalaitosten yläpuolella sijaitsevia voimalaitoskanavia kutsutaan [...]

  • Item thumbnail

    Turtolan makasiini

    Sijainti ja kuvaus Turtolan makasiini sijaitsee Tampereen Turtolan kaupunginosassa, noin 5 kilometriä kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon. Se on rakennettu avokalliolle, vanhan pihapiirin korkeimmalle kohdalle punatiilestä puhtaaksi muuraamalla. Vuosiluku 1911 on ikuistettu länsipäätyyn alkuperäisen pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Oven molemmin puolin on umpeenmuuratut ikkuna-aukot. Satulakaton katteena on betonitiilet. Rakennuksen kulmissa on pilasteriaiheet ja korostetuissa päätykolmioissa kolme ikkunaa. Tyylipiirteet viittaavat [...]

  • Item thumbnail

    Kaupin öljyvarasto

    Kaupin kansanpuisto on tamperelaisten suosima ulkoilualue, mutta sinne sijoittuu myös merkittävä osa kaupungin vesihuollon historiaa. Kaupinojalle rakennettiin vedenpuhdistamo, ns. pumppuasema, ja siihen liittyvä vesitorni 1928. Kasvava kaupunki tarvitsi yhä enemmän käyttövettä, ja lisäksi tavoitteena oli veden laadun parantaminen. Rakennustöillä pyrittiin myös työllistämään kaupungin työttömiä. Pumppulaitosta on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja vanha vesitorni on saanut [...]

  • Item thumbnail

    Näsinpuiston laululava

    Näsinpuiston sulavalinjainen pyöreä laululava on rakenteltaan avonainen, pyöreä katos. Katosta kannattelee 8 hieman yläpäästään ulospäin kallistuvaa pilaria. Lava on valettu betonista ja maalattu. Lattiatasanne ja sille johtavat askelmat on laatoitettu liuskekivillä. Lavalla on erikoinen akustiikka, pienninkin huudahdus kaikuu voimakkaasti. Vastikään kunnostettu laululava on rakennettu kaupungin toimesta ja se valmistui 1953. Sijainti Näsinpuisto on laaja hoidettu [...]

  • Item thumbnail

    Riihimäen kalmisto

    Nykyisin kalmistosta on jäljellä kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Vuosina 1984 ja 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden röykkiöistä. Ensimmäisen kerran kalmistosta on saatu löytöjä talteen vuonna 1881, jolloin paikalta löytyi miekka ja keihäänkärki. Tämä löytöpaikka sijaitsee nykyisen liike- ja uimahallirakennuksen alla. Kohteen löydöt kertovat paikalla sijainneen sekä esihistoriallisen kalmiston että historiallisen ajan [...]

  • Item thumbnail

    Rantavainionmäki

    Rantavainionmäen kalmisto sijaitsee Sastamalassa Rautaveden itärannalla. Rantavainionmäen kalmistoalueeseen kuuluu 15 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Polttokenttäkalmistosta ei näy merkkejä maanpinnalle. Ensimmäiset löydöt kalmistosta ovat 1940-luvulta, jolloin kummusta nro 1 löydettiin pronssinen sormus, palanutta luuta, saviastian siruja sekä hiiltä. Nämä löydöt Helmer Salmo on määritellyt merovingiaikaisiksi (600-800 jKr.). Yksi röykkiöistä ja osa siihen liittynyttä polttokenttäkalmistoa [...]

  • Item thumbnail

    Kankaanpäänmäen puolustusvarustukset

    Kankaanpäänmäen puolustusvarustukset kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa niistä käytettiin vuoden 1918 sodassa. Kohde sijaitsee noin puoli kilometriä Honkolan kartanon pohjoispuolella Kortejärven [...]

  • Item thumbnail

    Ali-Uotila

    Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa, joka on sijainnut myöhemmin kuivatun Vanhajärven rannassa noin 300 metriä pitkänä vyöhykkeenä. Kalmiston röykkiöistä tutkittiin vuonna 1954 yksi, vuonna 1961 kolme ja vuonna 1989 vielä yksi. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1960 kartoitettiin paikalta 21 röykkiötä, joista 3 on tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä. Kalmistoon kuuluu myös kuppikivi. Hoito-ohjeet [...]