Kohde sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla valtionmetsässä, Kivetyn järvien itäpuolisella ja Murontien eteläpuolisella alueella, Kumpuvuoren pohjoispuolen ylänteellä. 1861 syntynyt Kaarle (Kalle) Sillanpää teki torpankontrahdin paikallisten isäntien kanssa Koiviston tilan alueesta. Asiakirja päivättiin lokakuussa 1884. Sopimus ei ollut syyttäjän mukaan pätevä, koska maat oli erotettu kruunulle. Kun Sillanpää oli polttanut ja […]
Helsingin Herttoniemenrannan asuinalueella Sorsavuorenpuistossa sijaitsee toinen Herttoniemessä sijaitsevista pronssikautisista hautaröykkiöistä. Sorsavuorenpuisto on metsäinen kallioalue. Röykkiö on kasattu silokallion nyppylämäiselle laelle ja se on kooltaan noin 10 x 9 metriä ja profiililtaan sekä muodoltaan epämääräinen. Kohteelta on avautunut näköala merelle, jonka asuinrakennukset nyttemmin peittävät. Pronssikaudella röykkiö on sijainnut pienellä […]
Toinen Helsingin Herttoniemen kahdesta pronssikautisesta hautaröykkiöstä sijaitsee Herttoniemen lounaisosassa Hitsaajankadun ja Itäväylän välissä. Kohde sijaitsee kalliolla, jota on louhittu eri puolilta, siten että röykkiö on jäänyt harjanteen päälle. Ympäristö on varsin urbaani. Röykkiö on laaja ja matalahko, kivistä kalliopohjalle koostettu röykkiö. Se on muodoltaan hieman epämääräinen ja halkaisijaltaan […]
Helsingin alueella sijaitsee runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia (1914‒1918) venäläisten rakennuttamia puolustusvarustuksia. Linnoitusrakenteita sijaitsee kolmena vyöhykkeenä mantereella ja ne suojasivat Helsinkiä ja sen edustalla ollutta Viaporin sotasatamaa maalta tulevaa hyökkäystä vastaan. Varustuksia rakennettiin myös Viaporin sotasataman edustalle saaristoon meririntamaksi. Nämä puolustusvarustukset olivat osa laajempaa koko Etelä-Suomeen ja Suomenlahden rannikolle […]
Kulosaaressa sijaitsee yksi Helsingin pronssikautisista hautaröykkiöistä. Kohde sijaitsee Kulosaaren puistotien ja metroradan välisellä metsäkaistaleella noin 140 metriä metroasemasta länteen. Se on halkaisijaltaan noin viisi metriä, muodoltaan hieman epämääräinen ja korkeutta röykkiöllä on alle metri. Röykkiö on kasattu kallion päälle ja kivien väleihin on muodostunut turvetta. Röykkiössä ei ole […]
Vantaan Linnaisten Suuri Suokaivos on osa entistä Hämeenkylän kaivosaluetta. Hämeenkylä ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa oli aikoinaan Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimpiä rautamalmin tuottajia. Ensimmäiset louhintayritykset Hämeenkylässä on tehty vuonna 1769. Vuosina 1786–1788 alueella louhittiin malmia 2077 kippuntaa eli noin 353 tonnia ja vuosina 1827–1829 514 kippuntaa eli […]
Kangasalan Sarsassa sijaitsee yksi Suomen pitkäaikaisimmista asuinpaikoista. Paikalla on asuttu noin 8000 vuoden ajan eli lähes koko esihistoriallisen ajan. Laajuudeltaan ja merkitykseltään Sarsa on yksi huomattavimmista muinaisjäännösalueista paitsi Pirkanmaan myös koko Suomen mittakaavassa. Alueen esihistoriallisissa löydöissä ovat edustettuina kaikki läntisen Suomen kivikauden ja Sisä-Suomen varhaisen metallikauden vaiheet. Sarsan löytöpaikan […]
Urjalan Nuutajärven taajamassa sijaitseva Nuutajärven lasitehdas perustettiin vuonna 1793. Lasikylä syntyi juuri tälle paikalle Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaalla oli tulipalo vuonna 1861. Todennäköisesti tuon palon jälkeen tehtaan paloturvallisuuteen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja […]
Monikaan ei tiedä, että Tampereen Näsinpuistossa, nykyisen Näsilinnankadun pohjoispään kohdalla on joskus ollut upea Milavida -niminen puuhuvila. Finlaysonin tehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama huvila valmistui 1860 maa-alalle, jonka kaupunki oli vuokrannut tehtaalle nimellistä yhden ruplan vuosivuokraa vastaan 1855. Vanhassa Milavidassa asuivat Wilhelm von Nottbeckin lapsista eri aikoina […]
Lempäälän Aimalankankaan kivikautinen kalmisto ja asuinpaikka sekä rautakautinen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla pellolla ja tienpientareella. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina. Ensimmäinen muinaisesine, kivinen kaksoistaltta, löytyi alueelta vuonna 1879 perunamaan raivauksessa. Vuonna 1931 Aimalankankaan alueelta löytyi vasarakirveskulttuurin (2400 – 2000 eKr.) hauta, jonka ympärillä […]
