Kivikko, Kiinalaispuisto, Tukikohta IV: 1

Helsingin alueella sijaitsee runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia (1914‒1918) venäläisten rakennuttamia puolustusvarustuksia. Linnoitusrakenteita sijaitsee kolmena vyöhykkeenä mantereella ja ne suojasivat Helsinkiä ja sen edustalla ollutta Viaporin sotasatamaa maalta tulevaa hyökkäystä vastaan. Varustuksia rakennettiin myös Viaporin sotasataman edustalle saaristoon meririntamaksi. Nämä puolustusvarustukset olivat osa laajempaa koko Etelä-Suomeen ja Suomenlahden rannikolle […]

Tammerkosken vedenmittauskopit

Sijainti Mittauskopit sijaitsevat Tampereen keskustaa halkovan Tammerkosken yläjuoksulla, kosken vastakkaisilla puolin. Itäinen koppi on aivan Palatsinraitin sillan pielessä ja läntinen koppi puolestaan hieman syrjempänä Finlaysonin puistossa. Historia ja kuvaus Kosken yläjuoksun patorakenteet ovat peräisin 1910-1920-luvuilta, jolloin kosken vastakkaisilla puolilla toimineille Finlaysonin ja Tampellan tehtaille kummallekin rakennettiin oma vesivoimalaitos. […]

Turtolan makasiini

Sijainti ja kuvaus Turtolan makasiini sijaitsee Tampereen Turtolan kaupunginosassa, noin 5 kilometriä kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon. Se on rakennettu avokalliolle, vanhan pihapiirin korkeimmalle kohdalle punatiilestä puhtaaksi muuraamalla. Vuosiluku 1911 on ikuistettu länsipäätyyn alkuperäisen pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Oven molemmin puolin on umpeenmuuratut ikkuna-aukot. Satulakaton katteena on betonitiilet. Rakennuksen kulmissa on pilasteriaiheet […]

Kaupin öljyvarasto

Kaupin kansanpuisto on tamperelaisten suosima ulkoilualue, mutta sinne sijoittuu myös merkittävä osa Tampereen kaupungin vesihuollon historiaa. Kaupinojalle rakennettiin vedenpuhdistamo eli niin sanottu pumppuasema ja siihen liittyvä vesitorni 1928. Kasvava kaupunki tarvitsi yhä enemmän käyttövettä, ja lisäksi tavoitteena oli veden laadun parantaminen. Rakennustöillä pyrittiin myös työllistämään kaupungin työttömiä. Pumppulaitosta […]

Näsinpuiston laululava

Tampereen Näsinpuiston sulavalinjaisen pyöreä laululava on rakenteltaan avonainen, pyöreä katos. Katosta kannattelee 8 hieman yläpäästään ulospäin kallistuvaa pilaria. Lava on valettu betonista ja maalattu. Lattiatasanne ja sille johtavat askelmat on laatoitettu liuskekivillä. Lavalla on erikoinen akustiikka, pienninkin huudahdus kaikuu voimakkaasti. Vastikään kunnostettu laululava on rakennettu kaupungin toimesta ja […]

Vallimäen puolustusvarustukset

Urjalan Vallimäen (Kankaanpäänmäen) puolustusvarustukset kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa niistä käytettiin vuoden 1918 sodassa. […]

Ali-Uotilan kalmisto

Urjalan Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa. Kalmisto on sijainnut järven rannassa noin 300 metriä pitänä vyöhykkeenä. Vanhajärvi on sittemmin kuivattu. Kalmiston röykkiöistä tutkittiin yksi vuonna 1954, kolme vuonna 1961 ja vielä yksi vuonna 1989. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1960, kartoitettiin paikalta 21 röykkiötä, joista […]

Uusia kohteita adoptoitu Helsingissä

Adoptoi monumentti –toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin Helsingissä. Uusia adoptiosopimuksia on tämän vuoden aikana solmittu jo kolme kappaletta ja kolmen muun kohteen adoptioprosessi on käynnissä. Kaksi tänä vuonna adoptoiduista kohteista on ensimmäisen maailman sodan aikaisia linnoitteita.  Kannelmäessä sijaitsevan linnoitteen adoptoi bosnialainen kulttuuriyhdistys Behar ry. ja toista Länsi-Pakilassa sijaitsevaa […]

Pälkäneen rauniokirkko

Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja “uuden” kirkon itäpuolella. Paikalta avautuu Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien alava peltomaisema ja näkymä Pälkänevedelle. Melko vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Lahti –tielle on matkaa 130 metriä. Ennen Kostianvirran puhkeamista v. 1604 Pälkäneveden Pappilanlahti on ulottunut huomattavasti lähemmäksi kirkkoa kuin nykyisin. Kirkko rakennettiin […]