Helsingin adoptoitavat kohteet

Sinebrychoffin puiston torni

Liikemies ja Sinebrychoffin olutpanimon Helsinkiin perustanut Nikolai Sinebrychoff osti vuonna 1836 lisämaata jo omistamansa tontin vierestä Hietalahdesta. Lisämaasta muotoutui vuosien saatossa Sinebrychoffin puistona tunnettu alue, joka oli aikanaan yksi Helsingin merkittävimmistä nähtävyyksistä. Sinebrychoffien 1842 valmistuneen uuden päärakennuksen viereen suunniteltu puisto koki 1800-1900-luvun taitteessa kukoistuskautensa, ja sen puutarha oli lajien runsaudeltaan ja sommittelultaan ainutlaatuinen vielä 1910-luvulla.

Puiston kallioon louhittiin 1865 varastorakennus, jota kutsuttiin Siperiaksi. Sen viereen rakennettiin punatiilinen kahdeksankulmainen torni. Varastorakennuksen ja tornin suunnittelijoiksi on arveltu A. Bomania tai C. J. von Heidekeniä. Varastorakennus purettiin 1960-luvulla, mutta kallioiden keskellä kohoava ja puiston varhaisimmista vaiheista muistuttava kolmikerroksinen torni on edelleen pystyssä. Tornin alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta. On arveltu, että se suunniteltiin alueen vesivaraajaksi, mutta Helsingin saadessa vesijohtoverkon 1870-luvulla, oman vesijärjestelmän suunnittelu jäi tarpeettomaksi. Muita arvauksia käyttötarkoitukseen liittyen on, että se olisi toiminut jonkinlaisena tähystys- tai vartiointitornina, mutta tällekään esitykselle ei löydy todisteita. Kenties syy sakarapäätyisen, uusgoottilaisen tornin suunnitteluun oli esteettinen: se on toiminut silmän vangitsijana ja omaperäisenä elementtinä puistonäkymässä.

Sinebrychoffin tornin adoption tavoitteena on tornin säilyminen osana Sinebrychoffin puistoa ja maisemaa ja sen avautuminen nykyistä paremmin kaikille kaupunkilaisille. Torni liittyy alueella vuoteen 1992 asti toimineen Sinebrychoffin panimon historiaan ja on alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Se kertoo alueen varhaisesta teollisesta vaiheesta, toisaalta puiston alle rakennetun Mallaskadun vaikutuksesta puistoon 1960-luvulla, jolloin torni ainoana rakennelmana säilyi puiston takaosassa sijainneista panimon rakennuksista ja lopulta alueen muutoksesta kaupunkilaisten yhteiseksi viher- ja puistoalueeksi.

Tornin kuvaus

Sinebrychoffin torni sijaitsee Sinebrychoffin puiston kaakkoisosassa, puiston korkeimmalla paikalla. Pohjakaavaltaan kahdeksankulmainen torni on muurattu poltetusta punatiilestä ja sen julkisivua jäsentävät kahdeksanruutuiset ikkunat. Maantasokerroksessa on kaksi oviaukkoa, joista lännen puoleinen ei ole käytössä. Maantasokerroksen ikkuna-aukot on ummistettu ulkopuolelta paneloidulla levyrakenteella. Tornin päätteen muodostaa sakaraharja, joka on pellitetty.

Sisätiloiltaan tornia on uudistettu ulkoasua enemmän. Maantasokerroksesta johtaa muutamia vuosia sitten rakennetut kierreportaat toiseen kerrokseen. Sisätilat jakautuvat siten kahteen kerrokseen portaan ympärille. Tornin sisäpuolella seinät ovat pääosin rapatut. Etenkin tornin yläosassa rappaus on rapautunut ja tiilimuuraus tullut näkyviin. Ikkunoiden karmit ja puitteet eivät ole alkuperäisiä. Seinissä on nähtävissä pieniä halkeamia ja rappauspaikkauksia mutta myös varhaisemman, mahdollisesti alkuperäisen portaan sijainti.

Torni on kytketty sähköverkkoon.

Hoidon tavoite

Hoito- ja kunnostustoimien lähtökohtana on, että rakennuksen alkuperäiselle arkkitehtuurille ominaiset piirteet ja yksityiskohdat sekä rakenteelliset ratkaisut samoin kuin säilyneet alkuperäiset materiaalit ja pinnat säilytetään.

Kunnostus- ja hoitotoimet:

Torni on lähtökohtaisesti melko hyvässä kunnossa, eikä se tällä hetkellä tarvitse korjaustoimenpiteitä. Hoitotoimiin kuuluu sisätilojen lattioiden puhdistaminen ja ikkunoiden pesu. Ympäristö pidetään siistinä keräämällä roskat ja haravoimalla lehdet keväisin ja syksyisin. Tornin, erityisesti vesikaton, kuntoa seurataan ja mahdollisista muutoksista pyydetään ilmoittamaan museolle.

Kohteen käyttö

Sinebrychoffin torni soveltuu mainiosti opas- ja infopisteeksi alueen toimijoille ja pienimuotoiseen näyttelytoimintaan. Puiston tapahtumissa sisätilaa voi myös tilapäisesti käyttää kahvilana tai myyntipisteenä. Tornin läheisyyteen voidaan pystyttää sen ja alueen historiasta ja merkityksestä kertova opastaulu.

Vastaa