Kohde sijaitsee Tampereella Ala-Pispalan kaupunginosassa, noin 50 m Pispalan kirkosta etelään, harjun loivalla etelärinteellä, Pispalan valtatien eteläpuolella, aivan vanhan tielinjan reunalla.
Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860-’1930-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) vuosina 1863-’1864. Vuonna 1871 saha ja tukkitie siirtyivät Rosenlewin omistukseen. Tukkitie oli rakennettu punaisiksi maalattujen hirsirakenteiden varaan, mistä johtuen sitä kutsuttiin ”œpunaiseksi” tukkitieksi. Se toimi alkujaan hevosvoimalla, mutta muutettiin 1873-’74 höyryvoimalla toimivaksi. Tukkitiet jäivät käytöstä 1930-luvun alussa, minkä jälkeen ne purettiin. Ensimmäisen tukkitien linja paikallistettiin vanhojen karttojen, yleisöilmoitusten ja maaston topografian perusteella.
Punaisesta tukkitiestä on jäljellä 7 m x 5 m x 1 m kokoinen, M-kirjaimen muotoinen betonirakenne (perustus), joka sijaitsee lounaaseen viettävällä rinteellä sekä muutama Pyhäjärven rannan tuntumassa sijaitseva betonipylväs. Tukkitien antura on adoptiokohde. Betonista pistää ylös muutama noin 10 cm pitkä ja halkaisijaltaan 3 cm oleva pultti. Kolme rakenteen pitkittäistä haaraa on pituudeltaan 4,3 m ja leveydeltään 60 cm. Niiden väleissä kasvaa pensaikkoa. Rakenteen kaakkoisreunalla sijaitsee kaupungin kiintopiste nro 665.
Osoite: Pispalan valtatie, GPS: 61.50582476563011, 23.70498326931147
0 kommenttia aiheesta “Pispalan Punainen tukkitie”