Messukylän lainaviljamakasiini

You are here Etusivu  > Adoptoidut kohteet >  Messukylän lainaviljamakasiini
Item image

Messukylän vanhan kirkon tuntumassa sijaitseva lainamakasiini rakennettiin 1846 senaatin käskystä. Lainamakasiini täytettiin viljalla osakastalojen manttaaliluvun mukaan. Lainaston tarkoituksena oli taata että siemenviljaa oli aina saatavilla. Ensimmäiset lainaukset lainamakasiinista tehtiin 1847 ja tämän jälkeen lainauksia tehtiin vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Erityisesti vuosien 1867–1868 nälkävuodet tuottivat hankaluuksia lainamakasiinille. Jo vuonna 1866 osa makasiinin osakkaista esitti vaatimuksia, että juurijyvien takaisin saamisesta. Tällä tavoin viljan hinnan ollessa korkealla olisi seurakunnan lainamakasiini tyhjentynyt ja köyhemmät osakkaat olisivat jääneet ilman viljaa. Kuntakokouksessa tämän kaltaisia toimia ei kuitenkaan hyväksytty. Nälkävuosina tehtiin kuitenkin erillinen päätös, että syksyllä 1867 lainatut suviviljat sai palauttaa vasta lokakuussa 1868.

Messukylän lainamakasiinin tilinkirjoittajana toimi 1846–1848 C.F. Lindberg. Hänen jälkeensä seuraavat yksitoista vuotta tilinkirjoittaja oli J. G. Skogström. Vuonna 1860 aloitti pastori L. G. W. Törnvall kirjanpidon hoitajana. Hänen jälkeensä tilinpidon hoitajina toimivat muun muassa Vilusen omistaja Stjernvall ja lukkari J. G. Helenius. Törnvall alkoi pitää tilejä suomeksi 1866.

Lainamakasiini oli lukittuna usealla lukolla, jotka avattiin vain kolmena päivänä keväisin ja syksyisin. Tällöin lainattava ja annettava vilja mitattiin tarkkaan ja laitettiin kirjanpitoon. Makasiinin hoidosta tuli säännöllisiä kuluja ainoastaan makasiinin hoitajan, johtokunnan ja mittarien palkasta sekä vähäisistä korjaustöistä. Makasiinin varoja alettiinkin käyttää 1800-luvun lopulla kunnan tarkoituksiin. Esimerkiksi kirjastonhoitajan palkka maksettiin vuodesta 1885 alkaen viljana. Vaikka viljat yritettiin suojata varkauksilta, niin ajoittain ryöstelyä esiintyi ja lukkojen määrää ovessa lisättiin. Lopulta ovessa oli jopa viisi lukkoa, joiden avaimet olivat viiden eri ihmisen hallussa.

Lainajyvästön toiminta lakkautettiin vuonna 1936 yhdeksänkymmentä vuotta perustamisen jälkeen. Ennen lakkauttamista jyvästöllä oli ollut ongelmia muun muassa hiirten ja rottien kanssa. Myös laaditut velkakirjat olivat usein puutteellisia. Tärkeimänä syynä lienee kuitenkin ollut tallettajien ja lainaajien määrän vähentyminen, joka taas johtui kaupungistumisesta ja maanviljelyksen vähentymisestä Messukylällä.

Sijainti
Lainamakasiini sijaitsee Tampereen keskustan kaakkoispuolella, Messukylän kaupunginosassa, Messukylän vanhan kirkon itäpuolella, Kivikirkon puistossa, Kivikirkontien varressa, tien pohjoispuolella.

Hoito-ohjeet
Hoitotoimenpiteiden tarkoituksena on parantaa vanhan viljamakasiinin kuntoa muuttamatta kuitenkaan rakennuksen rakenteellisia ratkaisuja, pintoja tai rakennusmateriaaleja. huoltotoimenpiteet pitäisi pyrkiä tekemään käyttämällä vanhoja materiaaleja. Viljamakasiinin hoitotoimenpiteitä voisi olla muun muassa vuorilaudoituksen alaosan korjaaminen, räystäslautojen uusiminen, huopakatteen uusiminen, kasvillisuuden poistaminen rakennuksen ympäriltä ja sisätiloissa välikaton aukon suojaaminen kaiteilla.

Käyttö
Makasiini soveltuu hyvin pienimuotoiseksi näyttelytilaksi tai galleriaksi tai vaikkapa kirkkokahvien pitopaikaksi.

Hoitosuunnitelma
Messukylän makasiinin hoitosuunnitelma 2014

 


Osoitetiedot

Osoite:
Kivikirkontie 2a, Tampere

Lisätietoja

Tyyppi:
Lainamakasiini, varastorakennus
Ajoitus:
Rakennettu 1846
Adoptoija:
Messukylän perinneseura ry