Puistokonsertit olivat halpaa koko kansan huvia 1900-luvun alussa ja niitä pyrittiinkin järjestämään kaikkien saataville. Tampereella toimi valtuuston alainen musiikkilautakunta, jonka tehtäviin kuului muun muassa kesäisen musiikkiohjelman suunnitteleminen puistoihin. Vuonna 1929 kaupunginvaltuusto myönsi musiikkilautakunnan aloitteesta varat ”soittopaviljongin” rakentamiseksi Osmonpuistoon. Laululavan piti valmistua vielä samana vuonna kaupungin 150-vuotisjuhliin, mutta kunnalliskertomuksen mukaan lava valmistui vasta loppukesällä 1930.
Osmonpuiston lavan piirustukset tehtiin kaupungin rakennustoimiston arkkitehtiosastolla. Musiikkilautakunta ei kuitenkaan hyväksynyt arkkitehtiosaston ensimmäistä ehdotusta, vain yhdeltä puolelta avointa lavaa. Musiikkilautakunnan mielestä soitto ei tällaiselta lavalta kuuluisi riittävän hyvin ja laajalti ympäristöön. Niinpä päädyttiin rakentamaan Eteläpuiston esimerkin mukainen, avoimempi lava. Toteutetut piirustukset on signeerannut arkkitehti Jaakko Laaksovirta.
Soittolavan rakentaminen oli osa laajempaa pyrkimystä kohentaa kaupungin ilmettä 1920-1930-luvuilla. Tuolloin kaupungin puistoja kehitettiin, julkisia veistoksia ja muistomerkkejä hankittiin ja siirtolapuutarhoja perustettiin. ”Suomen Manchesterista” pyrittiin lanseeraamaan viihtyisä ja matkailijoitakin houkutteleva ”tehtaitten kaunis kaupunki”.
Osmonpuiston lavalla ehdittiin valmistumisvuonna vielä pitää neljä konserttia. Puisto oli tammelalaisille tärkeä kohtaamispaikka, ja soittoillat saattoivat muodostua varsinaisiksi kansankokouksiksi. Useimmiten puistokonserteissa esiintyivät työväenyhtyeet, mutta Tammelassa myös Pelastusarmeijan järjestämiä konsertteja oli runsaasti. Yleisöä oli parhaimmillaan satamäärin ja erityisesti työväen soittokuntaa tultiin kuuntelemaan kauempaakin.
Sijainti
Osmonpuisto on laaja kerrostalojen väliin jäävä hoidettu puistoalue Tampereen keskustan itäpuolella, Tammelan kaupunginosassa. Kaupunginpuutarhuri Onni Karsténin suunnittelema puisto valmistui tuolloin vielä puutalovaltaiseen Tammelaan 1911. Puolipyöreä laululava sijaitsee puiston keskivaiheilla Ainonkadun varressa, komeasti Pinninkadun päässä.
Hoito-ohjeet
Adoptoijan tehtävänä on tarkastaa vuosittain soittolavan kunto ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista Pirkanmaan maakuntamuseolle. Lisäksi adoptoijan tehtäviin kuuluu lähiympäristön siistinä pitämistä.
Käyttö
Lavaa voi käyttää vaikkapa kuoron, yhtyeen tai teatteriporukan harjoitus- ja esiintymispaikkana. Soittolavan perustuksessa on myös pieni lukittava varastotila. Lavalla tapahtumia järjestävät sen adoptoijien Folk Extreme ry:n ja Kulttuuriosuuskunta Uulun lisäksi myös muut toimijat, mm. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut.
Hoito
Osmonpuiston soittolavan hoitosuunnitelma
GPS: 61.504601998479714, 23.777964339425694
0 kommenttia aiheesta “Osmonpuiston soittolava”