Pirkanmaan adoptoidut kohteet

Pälkäneen rauniokirkko

Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja “uuden” kirkon itäpuolella. Paikalta avautuu Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien alava peltomaisema ja näkymä Pälkänevedelle. Melko vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Lahti –tielle on matkaa 130 metriä. Ennen Kostianvirran puhkeamista v. 1604 Pälkäneveden Pappilanlahti on ulottunut huomattavasti lähemmäksi kirkkoa kuin nykyisin.

Kirkko rakennettiin vuoden 1500 vaiheilla tasaiselle maalle Syrjänharjun ja järven väliin.  Ensimmäisenä  rakennettiin kirkkosali ja pohjoispuolen muurattu sakaristo. Eteläpuolen asehuone tehtiin vasta runkohuoneen valmistumisen jälkeen. Suunniteltua holvausta ei toteutettu, vain sakaristoon muurattiin kahdeksanjakoinen ristiholvi. Runkohuoneen länsipäädyn koristekomeroissa on säilynyt alkuperäisiä kalkkimaalauksia. Eteisen päädyssä on ulkosaarnastuoli ja kellotapuli on sijainnut kirkon itäpuolella nykyisen kirkkomaa-aidan kulmassa. Pälkäneen kirkko jäi pieneksi 1800-luvun alussa ja se korvattiin 1839 valmistuneella uudella kirkolla, vanhan jäädessä käyttämättömänä rapistumaan. Kirkon perustusten vierustoilla on tehty arkeologisia kaivauksia korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Kaivauksissa on löydetty useita kivikirkon aikaisia hautoja, mutta lisäksi on löytynyt myös vanhempia keskiaikaisia hautoja sekä merkkejä rautakautisista hautauksista. Kirkon ympärillä on aidattu kirkkomaa, jonka pinta-ala on 0,36 ha. Kirkkomaata ympäröivät viljelyksessä olevat pellot. Lähellä sijaitseva Lahdentie on suhteellisen vilkkaasti liikennöity. Rauniokirkko ja kirkkomaa ovat matkailu- ja tapahtumakäytössä.

Hoito-ohjeet

Hoitoalue on rauniokirkon kirkkomaa, aidalla rajattu alue.

1. Peruskunnostus Rauniokirkon ympäristö on ollut Museoviraston hoitoyksikön kohteena ja peruskunnostettu. Vanhan kirkon suojeluyhdistys on hoitanut kohdetta jo vuosia yhteistyössä Museoviraston kanssa. 2. Jatkohoito Jatkohoito on luonteeltaan ylläpitävää. Se koostuu kirkkomaan niitosta ja alueen siistinä pitämisestä. Aluskasvillisuus voidaan poistaa viikatteella, siimaleikkurilla tai ruohonleikkurilla. Ruoholeikkuussa pidetään huolta siitä, että kasvit ehtivät siementää loppukesällä. Kohteen hoito suoritetaan käsityönä tai vain pienkoneita käyttäen. Niittoheinä on hyvä kuljettaa pois, mikä edistää alueen kedottumista. Alue pidetään siistinä roskista. Huolehditaan myös kirkkopihaa ympäröivän aidan kunnosta ja puhdistetaan tarvittaessa kirkkopihalla olevat Medelplan ja Castrenin suvun muistomerkit. Rauniokirkon sisätiloja hoidetaan erityisellä varovaisuudella. Mahdolliset kasvillisuuden poistot tai siistinä pitäminen suoritetaan käsityökaluilla. Sisätilassa voi pitää vain irtonaisia rakenteita kuten penkkejä yms. Maaperään ja rauniorakenteisiin ei saa kajota. Hoidon yhteydessä tulee seurata mahdollisia muutoksia kuten maaston kulumista kohteessa tai sen ympäristössä. Havaitut muutokset kirjataan hoitopäiväkirjaan. Äkillisistä kohteen ympäristössä tapahtuneista muutoksista esim. ilkivallasta tai myrskytuhoista tulee ilmoittaa museon yhteyshenkilölle. Samoin tulee ilmoittaa kirkkomaan puuston vaurioitumisesta sekä niiden kunnon muutoksista.

Sijainti

Rauniokirkolle pääsee Lahdentieltä Rauniokirkontietä pitkin tai Onkkaalan kylän suunnasta Vanhankirkontietä pitkin. Kohde näkyy Lahdentielle.Pysäköintialuetta ei varsinaisesti ole mutta lähellä sijaitsevan autiona olevan Tavernan pihalle voi pysäköidä.

Suositukset käytöstä

Rauniokirkko on merkittävä matkailukohde, ja kesäisin siellä järjestetään vihkimisiä ja muita tapahtumia. Vanhankirkon Suojeluyhdistys on vuokrannut kirkon ja kirkkomaan Pälkäneen seurakunnalta. Suojeluyhdistys ja seurakunta ovat sopineet rauniokirkon käytöstä vuokrasopimuksessa, joka on liitteenä. Sen mukaan seurakunnalla on rajoittamaton oikeus käyttää rauniokirkkoa kirkollisiin tilaisuuksiin poikkeuksena tilanteet (esim. korjauksen vuoksi), jolloin se on liian vaarallista. Vanhankirkon suojeluyhdistyksellä on oikeus järjestää tilaisuuksia alueella ja tehdä niitä kunnossapito- ja rakennus- ja korjaustoimenpiteitä, jotka Museovirasto ja Pälkäneen seurakunta ovat hyväksyneet.

Vastaa