Pirkanmaan adoptoitavat kohteet

Rantavainionmäen rautakautinen kalmisto

Rantavainionmäen rautakautinen kalmisto sijaitsee Sastamalassa Rautaveden itärannalla. Kalmistoalueeseen kuuluu 15 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Polttokenttäkalmistosta ei näy merkkejä maanpinnalle.

Ensimmäiset löydöt kalmistosta ovat 1940-luvulta, jolloin kummusta nro 1 löydettiin pronssinen sormus, palanutta luuta, saviastian siruja sekä hiiltä. Nämä löydöt Helmer Salmo on määritellyt merovingiaikaisiksi (600-800 jKr.).

Yksi röykkiöistä (nro 5) ja osa siihen liittynyttä polttokenttäkalmistoa tutkittiin Matti Pärssisen kaivauksissa vuonna 1981. Kalmistosta löydettiin keihäänkärkiä, korujen katkelmia sekä palanutta luuta. Kaivauksissa talteen saatu esineistö ajoittuu kansainvaellusajalta merovingiajalle (n. 500 – 750 jKr.). Vanhin osa kaivettua kalmistoa sijaitsi röykkiön ulkopuolella. Kaikkiaan kaivauksissa saatiin talteen 260 rautaesinettä tai -esineen katkelmaa, 117 pronssiesinettä – tai -katkelmaa, 31 lasihelmeä, 69 kiloa palanutta luuta, 2108 grammaa rautakuonaa sekä 12 kiloa tunnistamattomia raudankappaleita.

Rantavainionmäen kalmisto sijaitsee Rautaveden itärannalla, Ekonnokka nimisellä tilalla. Aluetta on kutsuttu myös Rantavainionmäeksi. Alue on osittain kalliopohjaisessa haassa. Polttokenttäkalmisto sijaitsee tien pohjoispuolella olevalla kalliorinteellä. Kalmistoalueelta on matkaa Rautaveden rantaan noin 100 metriä. Hoitoalueen halkaisee uimarannalle vievä tie. Tutkittu osa kalmistoa sijaitsee kallioisessa mäenrinteessä röykkiön numero 5 läheisyydessä noin 6–8 metriä Rautaveden vedenpintaa ylempänä.

Hoito-ohjeet

Kohde sijaitsee maatalousmaisemassa. Hoidon tavoitteena on suojella muinaisjäännöstä raivaamalla kasvillisuutta. Hoitotoimet käsittävät lähinnä vesakon poistoa sekä alueen pitämistä siistinä.

Suositukset käytöstä

Kohde soveltuu omatoimiseksi retkeilykohteeksi.

Vastaa