Author Archives

Pirkanmaan maakuntamuseo

Lappi-Käpylän puhelinkoju

Tampereen Lappi-Käpylän keskuspuiston koristeellinen puhelinkoju on ilmeisesti alueen alkuperäinen yleinen puhelin, joskin se lienee aiemmin sijainnut hieman eri paikassa pientaloalueella. Lappi-Käpylän pientaloalueen ensimmäinen vaihe on rakennettu 1910-luvulla ja viimeiset talot 1950-luvulla. Koju on ilmeisesti tuotu Käpylään 1930-luvun alussa ja siinä on puhuttu monet tärkeät puhelut. Viimeistään 1960-luvulla puhelin […]

Osmonpuiston soittolava

Puistokonsertit olivat halpaa koko kansan huvia 1900-luvun alussa ja niitä pyrittiinkin järjestämään kaikkien saataville. Tampereella toimi valtuuston alainen musiikkilautakunta, jonka tehtäviin kuului muun muassa kesäisen musiikkiohjelman suunnitteleminen puistoihin. Vuonna 1929 kaupunginvaltuusto myönsi musiikkilautakunnan aloitteesta varat ”soittopaviljongin” rakentamiseksi Osmonpuistoon. Laululavan piti valmistua vielä samana vuonna kaupungin 150-vuotisjuhliin, mutta kunnalliskertomuksen […]

Pispalan Punainen tukkitie

Kohde sijaitsee Tampereella Ala-Pispalan kaupunginosassa, noin 50 m Pispalan kirkosta etelään, harjun loivalla etelärinteellä, Pispalan valtatien eteläpuolella, aivan vanhan tielinjan reunalla. Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860−1930-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) vuosina 1863−1864. Vuonna 1871 saha ja tukkitie siirtyivät Rosenlewin omistukseen. […]

Messukylän lainaviljamakasiini

Tampereella Messukylän vanhan kirkon tuntumassa sijaitseva lainamakasiini rakennettiin 1846 senaatin käskystä. Lainamakasiini täytettiin viljalla osakastalojen manttaaliluvun mukaan. Lainaston tarkoituksena oli taata että siemenviljaa oli aina saatavilla. Ensimmäiset lainaukset lainamakasiinista tehtiin 1847 ja tämän jälkeen lainauksia tehtiin vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erityisesti vuosien 1867–1868 nälkävuodet tuottivat hankaluuksia lainamakasiinille. […]

Kukkian kalkkilouhos

Pälkäneellä sijaitsevaa Kukkian kalkkilouhosta mainitaan käytetyn 1200- ja 1500-luvuilla. Perimätietojen mukaan kalkkikiveä olisi louhittu ja kuljetettu Hämeen linnan rakennusaineeksi. Metsässä on näkyvissä 2-3 metrin korkuisia kallioseinämiä, muuten paikka on sankan kasvillisuuden peittämää. Kuohijoen kylällä kerrotaan, että kalkkia olisi viety Venäjän vallan aikaan Hämeenlinnaan veneellä ja louhijoina olisi käytetty […]

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue C

Tampereen Mustavuoressa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Linnoituslaitteet ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaa puolustusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana. Linnoituslaitteet rakennettiin torjumaan oletettua saksalaisten hyökkäystä Pohjanlahden suunnalta. Mustavuoren linnoitus on keskimmäinen osa […]

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue B

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa […]

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue A

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa […]

Reuharinniemen lapinraunio

Tampereen Reuharinniemessä sijaitsee kaksi lapinrauniota. Itäisempi lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 metriä ja sen korkeus on noin ½ metriä. Tutkimusten perusteella kyseessä on hautaröykkiö, johon on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Röykkiö ajoittuu rautakauden lopulle. Radiohiilimenetelmällä ajoitettu hiilinäyte antoi röykkiölle ajoituksen vuosien AD […]

Hääkiven kalmisto

Lempäälän Hääkiven rautakautinen hautapaikka (Hääkivi II) on Lempäälän Hääkiven matkailualueen läheisyydessä sijaitseva polttokenttäkalmisto. Kalmiston länsipuolella on Liuhanvuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohta. Kalmisto näkyy Turku – Tampere -tielle, joka kulkee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä kohteen pohjoispuolella. Kalmisto erottuu tasaisen savipellon keskellä olevana kasvillisuuden peittämänä kivikkoisena saarekkeena. Hoito-ohjeet Hoidon tavoitteena on […]