Adoptoi monumentti –toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin Helsingissä. Uusia adoptiosopimuksia on tämän vuoden aikana solmittu jo kolme kappaletta ja kolmen muun kohteen adoptioprosessi on käynnissä. Kaksi tänä vuonna adoptoiduista kohteista on ensimmäisen maailman sodan aikaisia linnoitteita. Kannelmäessä sijaitsevan linnoitteen adoptoi bosnialainen kulttuuriyhdistys Behar ry. ja toista Länsi-Pakilassa sijaitsevaa […]
Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja “uuden” kirkon itäpuolella. Paikalta avautuu Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien alava peltomaisema ja näkymä Pälkänevedelle. Melko vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Lahti –tielle on matkaa 130 metriä. Ennen Kostianvirran puhkeamista v. 1604 Pälkäneveden Pappilanlahti on ulottunut huomattavasti lähemmäksi kirkkoa kuin nykyisin. Kirkko rakennettiin […]
Tampereen Nuijanniemen lapinraunio sijaitsee entisen Pohjaslahden pitäjän (nyk. Mänttä-Vilppulan) Tarjanneveden itärannalla. Röykkiö on rakennettu Nuijasalmen suulle liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Nykyisin röykkiön muoto on soikeahko ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä. Korkeutta sillä on noin 70 senttimetriä. Tutkijoiden tietoon kohde tuli vuonna 1969, jolloin lääkintöneuvos Einar […]
Pirkkalan Nuolialan röykkiön muoto on kumpumainen ja soikea. Muinaisjäännöksen koko on 4 x 4 m ja sen korkeus on muutamia kymmeniä senttejä. Pinta on sammalen ja ruohon peittämä. Röykkiön kivet tuntuvat sammalen alta. Kohteessa ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Muodon perusteella se kuuluu ns. maan- ja kivensekaisiin hautaröykkiöihin, jotka […]
Sastamalan Pentin linnavuoren pohjois- ja länsirinteet ovat kulkukelvottomia, kun taas loivemmilla itä- ja etelärinteillä on jäännöksiä muinaisista varustuksista. Näistä muinaisista varustuksista on jäljellä kivisiä vallien perustuksia, porttirakennelmia sekä neljä asumuksen jäänteeksi tulkittua suorakaiteenmuotoista kivikehää. Itärinteen porttirakennelma lienee alkuperäinen kulkureitti linnavuorelle. Arkeologi Hjalmar Appelgren on suorittanut linnavuorella kaivaustutkimuksia vuonna […]
Rantavainionmäen rautakautinen kalmisto sijaitsee Sastamalassa Rautaveden itärannalla. Kalmistoalueeseen kuuluu 15 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Polttokenttäkalmistosta ei näy merkkejä maanpinnalle. Ensimmäiset löydöt kalmistosta ovat 1940-luvulta, jolloin kummusta nro 1 löydettiin pronssinen sormus, palanutta luuta, saviastian siruja sekä hiiltä. Nämä löydöt Helmer Salmo on määritellyt merovingiaikaisiksi (600-800 jKr.). […]
Sastamalan Riihimäen kalmistossa on nykyisin jäljellä kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Ensimmäisen kerran kalmistosta on saatu löytöjä talteen vuonna 1881, jolloin paikalta löytyi miekka ja keihäänkärki. Tämä löytöpaikka sijaitsee nykyisen liike- ja uimahallirakennuksen alla. Vuosina 1984 ja 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden röykkiöistä. Kohteen löydöt […]
Tampereella Näsijärven rantakalliolla sijaitsevan lapinraunion koko on noin 7 x 9 metriä. Raunio sijaitsee Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa avokalliolla, noin 20 metrin etäisyydellä rannasta. Raunion keskellä on syvennyksiä, joista osa saattaa liittyä raunion aiempaan penkomiseen. Kohteen läheisyydessä kasvaa mäntymetsää ja myös raunion päällä kasvaa puita. Hoito-ohjeet Kohteen hoito on lähinnä […]
Tampereen Pispalanharjun poikki rakennettiin 1900-luvun alussa pultereista eli irtokivistä koostuva aita osoittamaan vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa. Lounais-koillinen -suuntainen, alun perin noin kilometrin mittainen rajalinja, noudattaa 1700-luvun alussa, tai jo 1600-luvun lopulla sovittua Pispalan kylän ja Tammerkosken kartanon välistä rajaa. Aidassa on ollut kaksi porttiaukkoa, toinen Pispalanharjun päällä (ns. […]
Valkeakosken Rapolassa sijaitseva Seppälän kuppikivi on tehty peruskallion kohoumaan. Tasaisessa kivessä on ainakin 22 kuoppaa, joista 13 selvärajaista. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3-5 cm. Kuppikivet ovat yleensä matalahkoja maakiviä, joihin on tarkoituksella kaiverrettu pyöreähköpohjaisia kuoppia. Kuppikivet sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen lähistöllä, usein lähellä vanhoja viljelysmaita ja kalmistoja. Myöhempi kansanperinne […]
