Kangasalan Sarsassa sijaitsee yksi Suomen pitkäaikaisimmista asuinpaikoista. Paikalla on asuttu noin 8000 vuoden ajan eli lähes koko esihistoriallisen ajan. Laajuudeltaan ja merkitykseltään Sarsa on yksi huomattavimmista muinaisjäännösalueista paitsi Pirkanmaan myös koko Suomen mittakaavassa. Alueen esihistoriallisissa löydöissä ovat edustettuina kaikki läntisen Suomen kivikauden ja Sisä-Suomen varhaisen metallikauden vaiheet. Sarsan löytöpaikan […]
Urjalan Nuutajärven taajamassa sijaitseva Nuutajärven lasitehdas perustettiin vuonna 1793. Lasikylä syntyi juuri tälle paikalle Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaalla oli tulipalo vuonna 1861. Todennäköisesti tuon palon jälkeen tehtaan paloturvallisuuteen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja […]
Monikaan ei tiedä, että Tampereen Näsinpuistossa, nykyisen Näsilinnankadun pohjoispään kohdalla on joskus ollut upea Milavida -niminen puuhuvila. Finlaysonin tehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama huvila valmistui 1860 maa-alalle, jonka kaupunki oli vuokrannut tehtaalle nimellistä yhden ruplan vuosivuokraa vastaan 1855. Vanhassa Milavidassa asuivat Wilhelm von Nottbeckin lapsista eri aikoina […]
Lempäälän Aimalankankaan kivikautinen kalmisto ja asuinpaikka sekä rautakautinen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla pellolla ja tienpientareella. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina. Ensimmäinen muinaisesine, kivinen kaksoistaltta, löytyi alueelta vuonna 1879 perunamaan raivauksessa. Vuonna 1931 Aimalankankaan alueelta löytyi vasarakirveskulttuurin (2400 – 2000 eKr.) hauta, jonka ympärillä […]
Tampereen keskustassa sijaitseva Annikin kivikioski on rakennettu 1920-luvun alussa, ilmeisesti vuonna 1920. Pikkuruinen, pohjaltaan nelikulmainen kioskirakennus on muurattu lohkotuista luonnonkivistä. Kioskin luukku on eteläsivulla ja ovi länsisivulla. Aumakatto on punaiseksi maalattua saumapeltiä. Kioskissa aloitti 1920-luvulla toimintansa Santran kioski, minkä johdosta se tunnettiin 1950-luvulle asti nimillä ”Santran kioski” ja […]
Tampereen Lappi-Käpylän keskuspuiston koristeellinen puhelinkoju on ilmeisesti alueen alkuperäinen yleinen puhelin, joskin se lienee aiemmin sijainnut hieman eri paikassa pientaloalueella. Lappi-Käpylän pientaloalueen ensimmäinen vaihe on rakennettu 1910-luvulla ja viimeiset talot 1950-luvulla. Koju on ilmeisesti tuotu Käpylään 1930-luvun alussa ja siinä on puhuttu monet tärkeät puhelut. Viimeistään 1960-luvulla puhelin […]
Puistokonsertit olivat halpaa koko kansan huvia 1900-luvun alussa ja niitä pyrittiinkin järjestämään kaikkien saataville. Tampereella toimi valtuuston alainen musiikkilautakunta, jonka tehtäviin kuului muun muassa kesäisen musiikkiohjelman suunnitteleminen puistoihin. Vuonna 1929 kaupunginvaltuusto myönsi musiikkilautakunnan aloitteesta varat ”soittopaviljongin” rakentamiseksi Osmonpuistoon. Laululavan piti valmistua vielä samana vuonna kaupungin 150-vuotisjuhliin, mutta kunnalliskertomuksen […]
Kohde sijaitsee Tampereella Ala-Pispalan kaupunginosassa, noin 50 m Pispalan kirkosta etelään, harjun loivalla etelärinteellä, Pispalan valtatien eteläpuolella, aivan vanhan tielinjan reunalla. Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860−1930-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) vuosina 1863−1864. Vuonna 1871 saha ja tukkitie siirtyivät Rosenlewin omistukseen. […]
Tampereella Messukylän vanhan kirkon tuntumassa sijaitseva lainamakasiini rakennettiin 1846 senaatin käskystä. Lainamakasiini täytettiin viljalla osakastalojen manttaaliluvun mukaan. Lainaston tarkoituksena oli taata että siemenviljaa oli aina saatavilla. Ensimmäiset lainaukset lainamakasiinista tehtiin 1847 ja tämän jälkeen lainauksia tehtiin vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erityisesti vuosien 1867–1868 nälkävuodet tuottivat hankaluuksia lainamakasiinille. […]
Pälkäneellä sijaitsevaa Kukkian kalkkilouhosta mainitaan käytetyn 1200- ja 1500-luvuilla. Perimätietojen mukaan kalkkikiveä olisi louhittu ja kuljetettu Hämeen linnan rakennusaineeksi. Metsässä on näkyvissä 2-3 metrin korkuisia kallioseinämiä, muuten paikka on sankan kasvillisuuden peittämää. Kuohijoen kylällä kerrotaan, että kalkkia olisi viety Venäjän vallan aikaan Hämeenlinnaan veneellä ja louhijoina olisi käytetty […]
