Pirkkalan Nuolialan röykkiön muoto on kumpumainen ja soikea. Muinaisjäännöksen koko on 4 x 4 m ja sen korkeus on muutamia kymmeniä senttejä. Pinta on sammalen ja ruohon peittämä. Röykkiön kivet tuntuvat sammalen alta. Kohteessa ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Muodon perusteella se kuuluu ns. maan- ja kivensekaisiin hautaröykkiöihin, jotka […]
Sastamalan Pentin linnavuoren pohjois- ja länsirinteet ovat kulkukelvottomia, kun taas loivemmilla itä- ja etelärinteillä on jäännöksiä muinaisista varustuksista. Näistä muinaisista varustuksista on jäljellä kivisiä vallien perustuksia, porttirakennelmia sekä neljä asumuksen jäänteeksi tulkittua suorakaiteenmuotoista kivikehää. Itärinteen porttirakennelma lienee alkuperäinen kulkureitti linnavuorelle. Arkeologi Hjalmar Appelgren on suorittanut linnavuorella kaivaustutkimuksia vuonna […]
Rantavainionmäen rautakautinen kalmisto sijaitsee Sastamalassa Rautaveden itärannalla. Kalmistoalueeseen kuuluu 15 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Polttokenttäkalmistosta ei näy merkkejä maanpinnalle. Ensimmäiset löydöt kalmistosta ovat 1940-luvulta, jolloin kummusta nro 1 löydettiin pronssinen sormus, palanutta luuta, saviastian siruja sekä hiiltä. Nämä löydöt Helmer Salmo on määritellyt merovingiaikaisiksi (600-800 jKr.). […]
Sastamalan Riihimäen kalmistossa on nykyisin jäljellä kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Ensimmäisen kerran kalmistosta on saatu löytöjä talteen vuonna 1881, jolloin paikalta löytyi miekka ja keihäänkärki. Tämä löytöpaikka sijaitsee nykyisen liike- ja uimahallirakennuksen alla. Vuosina 1984 ja 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden röykkiöistä. Kohteen löydöt […]
Tampereella Näsijärven rantakalliolla sijaitsevan lapinraunion koko on noin 7 x 9 metriä. Raunio sijaitsee Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa avokalliolla, noin 20 metrin etäisyydellä rannasta. Raunion keskellä on syvennyksiä, joista osa saattaa liittyä raunion aiempaan penkomiseen. Kohteen läheisyydessä kasvaa mäntymetsää ja myös raunion päällä kasvaa puita. Hoito-ohjeet Kohteen hoito on lähinnä […]
Tampereen Pispalanharjun poikki rakennettiin 1900-luvun alussa pultereista eli irtokivistä koostuva aita osoittamaan vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa. Lounais-koillinen -suuntainen, alun perin noin kilometrin mittainen rajalinja, noudattaa 1700-luvun alussa, tai jo 1600-luvun lopulla sovittua Pispalan kylän ja Tammerkosken kartanon välistä rajaa. Aidassa on ollut kaksi porttiaukkoa, toinen Pispalanharjun päällä (ns. […]
Valkeakosken Rapolassa sijaitseva Seppälän kuppikivi on tehty peruskallion kohoumaan. Tasaisessa kivessä on ainakin 22 kuoppaa, joista 13 selvärajaista. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3-5 cm. Kuppikivet ovat yleensä matalahkoja maakiviä, joihin on tarkoituksella kaiverrettu pyöreähköpohjaisia kuoppia. Kuppikivet sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen lähistöllä, usein lähellä vanhoja viljelysmaita ja kalmistoja. Myöhempi kansanperinne […]
Porin Kappelinluoto sijaitsee Reposaaren koillisosassa. Luoto on kasvanut kiinni Reposaareen, mutta Kappelinsunti erottaa sen edelleen Lampaluodosta. Kappelinluodolla on perimätiedon mukaan muinainen merimiesten kappelin paikka. Kappelinluotoa on käytetty myös hautausmaana, 1800-luvun puolivälistä tiedetään ainakin kolme paikalle haudattua vainajaa ja hautauksia on voitu tehdä enemmänkin, sillä hautausmaa perustettiin Reposaarelle vasta […]
Porin Lampaluoto Koskelo on Reposaaren maantieltä Ahlaisiin ja Kellahdelle menevän Porin saaristotien itäpuolella tiheässä rantametsässä sijaitsee käytöstä poistetun merimerkin, pylväslyhdyn, jalusta. Kiviraunio on ympäristöään hivenen korkeammalla paikalla kalliopohjalla. Se on korkeudeltaan n. 3 m ja pohjamuodoltaan lähes neliömäinen. Pohjakerrokset on muurattu isommista kivistä, laastia on käytetty. Lyhdyn perustan […]
Kirkkokari on puustoinen pieni saari Köyliönjärven pohjoispäässä, itärannan tuntumassa. Saaren historia liittyy Pyhän Henrikin legendaan ja se on osa Köyliönjärven kansallismaisemaa. Saarella on jäännöksiä mahdollisesti jo 1300-luvulla rakennetusta muistokappelista. Saarella on tehty kaivauksia 1900-luvun alussa, jolloin paljastui noin 11 x 7 metrin suuruinen rakennuksen pohja, tiilikiven ja lasiruutujen […]
