Author Archives

Pirkanmaan maakuntamuseo

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue A

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa […]

Reuharinniemen lapinraunio

Tampereen Reuharinniemessä sijaitsee kaksi lapinrauniota. Itäisempi lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 metriä ja sen korkeus on noin ½ metriä. Tutkimusten perusteella kyseessä on hautaröykkiö, johon on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Röykkiö ajoittuu rautakauden lopulle. Radiohiilimenetelmällä ajoitettu hiilinäyte antoi röykkiölle ajoituksen vuosien AD […]

Hääkiven kalmisto

Lempäälän Hääkiven rautakautinen hautapaikka (Hääkivi II) on Lempäälän Hääkiven matkailualueen läheisyydessä sijaitseva polttokenttäkalmisto. Kalmiston länsipuolella on Liuhanvuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohta. Kalmisto näkyy Turku – Tampere -tielle, joka kulkee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä kohteen pohjoispuolella. Kalmisto erottuu tasaisen savipellon keskellä olevana kasvillisuuden peittämänä kivikkoisena saarekkeena. Hoito-ohjeet Hoidon tavoitteena on […]

Tammerkosken vedenmittauskopit

Sijainti Mittauskopit sijaitsevat Tampereen keskustaa halkovan Tammerkosken yläjuoksulla, kosken vastakkaisilla puolin. Itäinen koppi on aivan Palatsinraitin sillan pielessä ja läntinen koppi puolestaan hieman syrjempänä Finlaysonin puistossa. Historia ja kuvaus Kosken yläjuoksun patorakenteet ovat peräisin 1910-1920-luvuilta, jolloin kosken vastakkaisilla puolilla toimineille Finlaysonin ja Tampellan tehtaille kummallekin rakennettiin oma vesivoimalaitos. […]

Turtolan makasiini

Sijainti ja kuvaus Turtolan makasiini sijaitsee Tampereen Turtolan kaupunginosassa, noin 5 kilometriä kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon. Se on rakennettu avokalliolle, vanhan pihapiirin korkeimmalle kohdalle punatiilestä puhtaaksi muuraamalla. Vuosiluku 1911 on ikuistettu länsipäätyyn alkuperäisen pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Oven molemmin puolin on umpeenmuuratut ikkuna-aukot. Satulakaton katteena on betonitiilet. Rakennuksen kulmissa on pilasteriaiheet […]

Kaupin öljyvarasto

Kaupin kansanpuisto on tamperelaisten suosima ulkoilualue, mutta sinne sijoittuu myös merkittävä osa Tampereen kaupungin vesihuollon historiaa. Kaupinojalle rakennettiin vedenpuhdistamo eli niin sanottu pumppuasema ja siihen liittyvä vesitorni 1928. Kasvava kaupunki tarvitsi yhä enemmän käyttövettä, ja lisäksi tavoitteena oli veden laadun parantaminen. Rakennustöillä pyrittiin myös työllistämään kaupungin työttömiä. Pumppulaitosta […]

Näsinpuiston laululava

Tampereen Näsinpuiston sulavalinjaisen pyöreä laululava on rakenteltaan avonainen, pyöreä katos. Katosta kannattelee 8 hieman yläpäästään ulospäin kallistuvaa pilaria. Lava on valettu betonista ja maalattu. Lattiatasanne ja sille johtavat askelmat on laatoitettu liuskekivillä. Lavalla on erikoinen akustiikka, pienninkin huudahdus kaikuu voimakkaasti. Vastikään kunnostettu laululava on rakennettu kaupungin toimesta ja […]

Vallimäen puolustusvarustukset

Urjalan Vallimäen (Kankaanpäänmäen) puolustusvarustukset kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa niistä käytettiin vuoden 1918 sodassa. […]

Ali-Uotilan kalmisto

Urjalan Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa. Kalmisto on sijainnut järven rannassa noin 300 metriä pitänä vyöhykkeenä. Vanhajärvi on sittemmin kuivattu. Kalmiston röykkiöistä tutkittiin yksi vuonna 1954, kolme vuonna 1961 ja vielä yksi vuonna 1989. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1960, kartoitettiin paikalta 21 röykkiötä, joista […]