Pälkäneellä sijaitsevaa Kukkian kalkkilouhosta mainitaan käytetyn 1200- ja 1500-luvuilla. Perimätietojen mukaan kalkkikiveä olisi louhittu ja kuljetettu Hämeen linnan rakennusaineeksi. Metsässä on näkyvissä 2-3 metrin korkuisia kallioseinämiä, muuten paikka on sankan kasvillisuuden peittämää. Kuohijoen kylällä kerrotaan, että kalkkia olisi viety Venäjän vallan aikaan Hämeenlinnaan veneellä ja louhijoina olisi käytetty […]
Tampereen Mustavuoressa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Linnoituslaitteet ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaa puolustusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana. Linnoituslaitteet rakennettiin torjumaan oletettua saksalaisten hyökkäystä Pohjanlahden suunnalta. Mustavuoren linnoitus on keskimmäinen osa […]
Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa […]
Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa […]
Tampereen Reuharinniemessä sijaitsee kaksi lapinrauniota. Itäisempi lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 metriä ja sen korkeus on noin ½ metriä. Tutkimusten perusteella kyseessä on hautaröykkiö, johon on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Röykkiö ajoittuu rautakauden lopulle. Radiohiilimenetelmällä ajoitettu hiilinäyte antoi röykkiölle ajoituksen vuosien AD […]
Lempäälän Hääkiven rautakautinen hautapaikka (Hääkivi II) on Lempäälän Hääkiven matkailualueen läheisyydessä sijaitseva polttokenttäkalmisto. Kalmiston länsipuolella on Liuhanvuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohta. Kalmisto näkyy Turku – Tampere -tielle, joka kulkee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä kohteen pohjoispuolella. Kalmisto erottuu tasaisen savipellon keskellä olevana kasvillisuuden peittämänä kivikkoisena saarekkeena. Hoito-ohjeet Hoidon tavoitteena on […]
Sijainti Mittauskopit sijaitsevat Tampereen keskustaa halkovan Tammerkosken yläjuoksulla, kosken vastakkaisilla puolin. Itäinen koppi on aivan Palatsinraitin sillan pielessä ja läntinen koppi puolestaan hieman syrjempänä Finlaysonin puistossa. Historia ja kuvaus Kosken yläjuoksun patorakenteet ovat peräisin 1910-1920-luvuilta, jolloin kosken vastakkaisilla puolilla toimineille Finlaysonin ja Tampellan tehtaille kummallekin rakennettiin oma vesivoimalaitos. […]
Sijainti ja kuvaus Turtolan makasiini sijaitsee Tampereen Turtolan kaupunginosassa, noin 5 kilometriä kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon. Se on rakennettu avokalliolle, vanhan pihapiirin korkeimmalle kohdalle punatiilestä puhtaaksi muuraamalla. Vuosiluku 1911 on ikuistettu länsipäätyyn alkuperäisen pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Oven molemmin puolin on umpeenmuuratut ikkuna-aukot. Satulakaton katteena on betonitiilet. Rakennuksen kulmissa on pilasteriaiheet […]
Kaupin kansanpuisto on tamperelaisten suosima ulkoilualue, mutta sinne sijoittuu myös merkittävä osa Tampereen kaupungin vesihuollon historiaa. Kaupinojalle rakennettiin vedenpuhdistamo eli niin sanottu pumppuasema ja siihen liittyvä vesitorni 1928. Kasvava kaupunki tarvitsi yhä enemmän käyttövettä, ja lisäksi tavoitteena oli veden laadun parantaminen. Rakennustöillä pyrittiin myös työllistämään kaupungin työttömiä. Pumppulaitosta […]
Tampereen Näsinpuiston sulavalinjaisen pyöreä laululava on rakenteltaan avonainen, pyöreä katos. Katosta kannattelee 8 hieman yläpäästään ulospäin kallistuvaa pilaria. Lava on valettu betonista ja maalattu. Lattiatasanne ja sille johtavat askelmat on laatoitettu liuskekivillä. Lavalla on erikoinen akustiikka, pienninkin huudahdus kaikuu voimakkaasti. Vastikään kunnostettu laululava on rakennettu kaupungin toimesta ja […]
