Kaupin öljyvarasto

Kaupin kansanpuisto on tamperelaisten suosima ulkoilualue, mutta sinne sijoittuu myös merkittävä osa Tampereen kaupungin vesihuollon historiaa. Kaupinojalle rakennettiin vedenpuhdistamo eli niin sanottu pumppuasema ja siihen liittyvä vesitorni 1928. Kasvava kaupunki tarvitsi yhä enemmän käyttövettä, ja lisäksi tavoitteena oli veden laadun parantaminen. Rakennustöillä pyrittiin myös työllistämään kaupungin työttömiä. Pumppulaitosta […]

Näsinpuiston laululava

Tampereen Näsinpuiston sulavalinjaisen pyöreä laululava on rakenteltaan avonainen, pyöreä katos. Katosta kannattelee 8 hieman yläpäästään ulospäin kallistuvaa pilaria. Lava on valettu betonista ja maalattu. Lattiatasanne ja sille johtavat askelmat on laatoitettu liuskekivillä. Lavalla on erikoinen akustiikka, pienninkin huudahdus kaikuu voimakkaasti. Vastikään kunnostettu laululava on rakennettu kaupungin toimesta ja […]

Vallimäen puolustusvarustukset

Urjalan Vallimäen (Kankaanpäänmäen) puolustusvarustukset kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa niistä käytettiin vuoden 1918 sodassa. […]

Ali-Uotilan kalmisto

Urjalan Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa. Kalmisto on sijainnut järven rannassa noin 300 metriä pitänä vyöhykkeenä. Vanhajärvi on sittemmin kuivattu. Kalmiston röykkiöistä tutkittiin yksi vuonna 1954, kolme vuonna 1961 ja vielä yksi vuonna 1989. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1960, kartoitettiin paikalta 21 röykkiötä, joista […]

Uusia kohteita adoptoitu Helsingissä

Adoptoi monumentti –toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin Helsingissä. Uusia adoptiosopimuksia on tämän vuoden aikana solmittu jo kolme kappaletta ja kolmen muun kohteen adoptioprosessi on käynnissä. Kaksi tänä vuonna adoptoiduista kohteista on ensimmäisen maailman sodan aikaisia linnoitteita.  Kannelmäessä sijaitsevan linnoitteen adoptoi bosnialainen kulttuuriyhdistys Behar ry. ja toista Länsi-Pakilassa sijaitsevaa […]

Pälkäneen rauniokirkko

Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja “uuden” kirkon itäpuolella. Paikalta avautuu Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien alava peltomaisema ja näkymä Pälkänevedelle. Melko vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Lahti –tielle on matkaa 130 metriä. Ennen Kostianvirran puhkeamista v. 1604 Pälkäneveden Pappilanlahti on ulottunut huomattavasti lähemmäksi kirkkoa kuin nykyisin. Kirkko rakennettiin […]

Nuijanniemen lapinraunio

Tampereen Nuijanniemen lapinraunio sijaitsee entisen Pohjaslahden pitäjän (nyk. Mänttä-Vilppulan) Tarjanneveden itärannalla. Röykkiö on rakennettu Nuijasalmen suulle liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Nykyisin röykkiön muoto on soikeahko ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä. Korkeutta sillä on noin 70 senttimetriä. Tutkijoiden tietoon kohde tuli vuonna 1969, jolloin lääkintöneuvos Einar […]

Nuolialan röykkiö

Pirkkalan Nuolialan röykkiön muoto on kumpumainen ja soikea. Muinaisjäännöksen koko on 4 x 4 m ja sen korkeus on muutamia kymmeniä senttejä. Pinta on sammalen ja ruohon peittämä. Röykkiön kivet tuntuvat sammalen alta. Kohteessa ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Muodon perusteella se kuuluu ns. maan- ja kivensekaisiin hautaröykkiöihin, jotka […]

Pentin linnavuori

Sastamalan Pentin linnavuoren pohjois- ja länsirinteet ovat kulkukelvottomia, kun taas loivemmilla itä- ja etelärinteillä on jäännöksiä muinaisista varustuksista. Näistä muinaisista varustuksista on jäljellä kivisiä vallien perustuksia, porttirakennelmia sekä neljä asumuksen jäänteeksi tulkittua suorakaiteenmuotoista kivikehää. Itärinteen porttirakennelma lienee alkuperäinen kulkureitti linnavuorelle. Arkeologi Hjalmar Appelgren on suorittanut linnavuorella kaivaustutkimuksia vuonna […]