Introduction

Uutiset (page 12)

Uutiset (page 12)

Herttoniemi, Hitsaajankadun ja itäväylän väli, hautaröykkiö

Toinen Helsingin Herttoniemen kahdesta pronssikautisesta hautaröykkiöstä sijaitsee Herttoniemen lounaisosassa Hitsaajankadun ja Itäväylän välissä. Kohde sijaitsee kalliolla, jota on louhittu eri puolilta, siten että röykkiö on jäänyt harjanteen päälle. Ympäristö on varsin urbaani. Röykkiö on laaja ja matalahko, kivistä kalliopohjalle koostettu…
Jatka lukemista “Herttoniemi, Hitsaajankadun ja itäväylän väli, hautaröykkiö”…

Kannelmäki, Tukikohta XX: 1, Alue A

Helsingin alueella sijaitsee runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia (1914″’1918) venäläisten rakennuttamia puolustusvarustuksia. Linnoitusrakenteita sijaitsee kolmena vyöhykkeenä mantereella ja ne suojasivat Helsinkiä ja sen edustalla ollutta Viaporin sotasatamaa maalta tulevaa hyökkäystä vastaan. Varustuksia rakennettiin myös Viaporin sotasataman edustalle saaristoon meririntamaksi. Nämä puolustusvarustukset…
Jatka lukemista “Kannelmäki, Tukikohta XX: 1, Alue A”…

Kulosaaren puistotie, hautaröykkiö

Kulosaaressa sijaitsee yksi Helsingin pronssikautisista hautaröykkiöistä. Kohde sijaitsee Kulosaaren puistotien ja metroradan välisellä metsäkaistaleella noin 140 metriä metroasemasta länteen. Se on halkaisijaltaan noin viisi metriä, muodoltaan hieman epämääräinen ja korkeutta röykkiöllä on alle metri. Röykkiö on kasattu kallion päälle ja…
Jatka lukemista “Kulosaaren puistotie, hautaröykkiö”…

Hämeenkylän-Tavastbyn Suuri Suokaivos

Vantaan Linnaisten Suuri Suokaivos on osa entistä Hämeenkylän kaivosaluetta. Hämeenkylä ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa oli aikoinaan Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimpiä rautamalmin tuottajia. Ensimmäiset louhintayritykset Hämeenkylässä on tehty vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin malmia 2077 kippuntaa eli noin…
Jatka lukemista “Hämeenkylän-Tavastbyn Suuri Suokaivos”…

Sarsa Pohtio I, Pohtio II-III ja Tiilitehdas

Kangasalan Sarsassa sijaitsee yksi Suomen pitkäaikaisimmista asuinpaikoista. Paikalla on asuttu noin 8000 vuoden ajan eli lähes koko esihistoriallisen ajan. Laajuudeltaan ja merkitykseltään Sarsa on yksi huomattavimmista muinaisjäännösalueista paitsi Pirkanmaan myös koko Suomen mittakaavassa.  Alueen esihistoriallisissa löydöissä ovat edustettuina kaikki läntisen…
Jatka lukemista “Sarsa Pohtio I, Pohtio II-III ja Tiilitehdas”…

Nuutajärven palokoppi

Urjalan Nuutajärven taajamassa sijaitseva Nuutajärven lasitehdas perustettiin vuonna 1793. Lasikylä syntyi juuri tälle paikalle Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaalla oli tulipalo vuonna 1861. Todennäköisesti tuon palon…
Jatka lukemista “Nuutajärven palokoppi”…

Milavidan maakellari

Monikaan ei tiedä, että Tampereen Näsinpuistossa, nykyisen Näsilinnankadun pohjoispään kohdalla on joskus ollut upea Milavida -niminen puuhuvila. Finlaysonin tehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama huvila valmistui 1860 maa-alalle, jonka kaupunki oli vuokrannut tehtaalle nimellistä yhden ruplan vuosivuokraa vastaan 1855. Vanhassa…
Jatka lukemista “Milavidan maakellari”…

Aimalankangas

Lempäälän Aimalankankaan kivikautinen kalmisto ja asuinpaikka sekä rautakautinen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla pellolla ja tienpientareella. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina. Ensimmäinen muinaisesine, kivinen kaksoistaltta, löytyi alueelta vuonna 1879 perunamaan raivauksessa.  Vuonna 1931 Aimalankankaan alueelta…
Jatka lukemista “Aimalankangas”…

Annikin kivikioski

Tampereen keskustassa sijaitseva Annikin kivikioski on rakennettu 1920-luvun alussa, ilmeisesti vuonna 1920. Pikkuruinen, pohjaltaan nelikulmainen kioskirakennus on muurattu lohkotuista luonnonkivistä. Kioskin luukku on eteläsivulla ja ovi länsisivulla. Aumakatto on punaiseksi maalattua saumapeltiä. Kioskissa aloitti 1920-luvulla toimintansa Santran kioski, minkä johdosta…
Jatka lukemista “Annikin kivikioski”…

Lappi-Käpylän puhelinkoju

Tampereen Lappi-Käpylän keskuspuiston koristeellinen puhelinkoju on ilmeisesti alueen alkuperäinen yleinen puhelin, joskin se lienee aiemmin sijainnut hieman eri paikassa pientaloalueella. Lappi-Käpylän pientaloalueen ensimmäinen vaihe on rakennettu 1910-luvulla ja viimeiset talot 1950-luvulla. Koju on ilmeisesti tuotu Käpylään 1930-luvun alussa ja siinä…
Jatka lukemista “Lappi-Käpylän puhelinkoju”…