Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden…
Tekijä: Pirkanmaan maakuntamuseo (page 12)
Reuharinniemen lapinraunio
Tampereen Reuharinniemessä sijaitsee kaksi lapinrauniota. Itäisempi lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 metriä ja sen korkeus on noin ½ metriä. Tutkimusten perusteella kyseessä on hautaröykkiö, johon on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Röykkiö ajoittuu rautakauden lopulle.…
Hääkiven kalmisto
Lempäälän Hääkiven rautakautinen hautapaikka (Hääkivi II) on Lempäälän Hääkiven matkailualueen läheisyydessä sijaitseva polttokenttäkalmisto. Kalmiston länsipuolella on Liuhanvuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohta. Kalmisto näkyy Turku – Tampere -tielle, joka kulkee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä kohteen pohjoispuolella. Kalmisto erottuu tasaisen savipellon keskellä olevana…
Kaupin öljyvarasto
Kaupin kansanpuisto on tamperelaisten suosima ulkoilualue, mutta sinne sijoittuu myös merkittävä osa Tampereen kaupungin vesihuollon historiaa. Kaupinojalle rakennettiin vedenpuhdistamo eli niin sanottu pumppuasema ja siihen liittyvä vesitorni 1928. Kasvava kaupunki tarvitsi yhä enemmän käyttövettä, ja lisäksi tavoitteena oli veden laadun…
Näsinpuiston laululava
Tampereen Näsinpuiston sulavalinjainen laululava on rakenteeltaan avonainen, pyöreä katos. Katosta kannattelee 8 hieman yläpäästään ulospäin kallistuvaa pilaria. Lava on valettu betonista ja maalattu vaaleaksi. Kannakkeiden huiput ovat punaruskeat. Lattiatasanne ja sille johtavat askelmat on laatoitettu liuskekivillä. Lavalla on erikoinen akustiikka,…
Vallimäen puolustusvarustukset
Urjalan Vallimäen (Kankaanpäänmäen) puolustusvarustukset kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan…
Ali-Uotilan kalmisto
Urjalan Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa. Kalmisto on sijainnut järven rannassa noin 300 metriä pitänä vyöhykkeenä. Vanhajärvi on sittemmin kuivattu. Kalmiston röykkiöistä tutkittiin yksi vuonna 1954, kolme vuonna 1961 ja vielä yksi vuonna 1989. Kuusi vuotta…
Luento adoptiotoiminnasta Lempäälässä torstaina 8.11.
Pirkan opiston ohjelmassa on marraskuussa Miinu Mäkelän luento Voiko muinaisjäännöksen adoptoida?. Luento pidetään Virta-kampuksella to 8.11.2018 klo 18-19.30. Tervetuloa!
Uusia kohteita adoptoitu Helsingissä
Adoptoi monumentti -toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin Helsingissä. Uusia adoptiosopimuksia on tämän vuoden aikana solmittu jo kolme kappaletta ja kolmen muun kohteen adoptioprosessi on käynnissä. Kaksi tänä vuonna adoptoiduista kohteista on ensimmäisen maailman sodan aikaisia linnoitteita. Kannelmäessä sijaitsevan linnoitteen adoptoi…
Pälkäneen rauniokirkko
Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja ”œuuden” kirkon itäpuolella. Paikalta avautuu Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien alava peltomaisema ja näkymä Pälkänevedelle. Melko vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Lahti -tielle on matkaa 130 metriä. Ennen Kostianvirran puhkeamista v. 1604 Pälkäneveden Pappilanlahti…