Tekijä: Pirkanmaan maakuntamuseo (page 12)

Konginkangas, Koivisto (Löyhkälä)

Kohde sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla valtionmetsässä, Kivetyn järvien itäpuolisella ja Murontien eteläpuolisella alueella, Kumpuvuoren pohjoispuolen ylänteellä. 1861 syntynyt Kaarle (Kalle) Sillanpää teki torpankontrahdin paikallisten isäntien kanssa Koiviston tilan alueesta. Asiakirja päivättiin lokakuussa 1884. Sopimus  ei ollut syyttäjän mukaan pätevä, koska maat…
Jatka lukemista “Konginkangas, Koivisto (Löyhkälä)”…

Hämeenkylän-Tavastbyn Suuri Suokaivos

Vantaan Linnaisten Suuri Suokaivos on osa entistä Hämeenkylän kaivosaluetta. Hämeenkylä ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa oli aikoinaan Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimpiä rautamalmin tuottajia. Ensimmäiset louhintayritykset Hämeenkylässä on tehty vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin malmia 2077 kippuntaa eli noin…
Jatka lukemista “Hämeenkylän-Tavastbyn Suuri Suokaivos”…

Sarsa Pohtio I, Pohtio II-III ja Tiilitehdas

Kangasalan Sarsassa sijaitsee yksi Suomen pitkäaikaisimmista asuinpaikoista. Paikalla on asuttu noin 8000 vuoden ajan eli lähes koko esihistoriallisen ajan. Laajuudeltaan ja merkitykseltään Sarsa on yksi huomattavimmista muinaisjäännösalueista paitsi Pirkanmaan myös koko Suomen mittakaavassa.  Alueen esihistoriallisissa löydöissä ovat edustettuina kaikki läntisen…
Jatka lukemista “Sarsa Pohtio I, Pohtio II-III ja Tiilitehdas”…

Nuutajärven palokoppi

Urjalan Nuutajärven taajamassa sijaitseva Nuutajärven lasitehdas perustettiin vuonna 1793. Lasikylä syntyi juuri tälle paikalle Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaalla oli tulipalo vuonna 1861. Todennäköisesti tuon palon…
Jatka lukemista “Nuutajärven palokoppi”…

Milavidan maakellari

Monikaan ei tiedä, että Tampereen Näsinpuistossa, nykyisen Näsilinnankadun pohjoispään kohdalla on joskus ollut upea Milavida -niminen puuhuvila. Finlaysonin tehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama huvila valmistui 1860 maa-alalle, jonka kaupunki oli vuokrannut tehtaalle nimellistä yhden ruplan vuosivuokraa vastaan 1855. Vanhassa…
Jatka lukemista “Milavidan maakellari”…

Aimalankangas

Lempäälän Aimalankankaan kivikautinen kalmisto ja asuinpaikka sekä rautakautinen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla pellolla ja tienpientareella. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina. Ensimmäinen muinaisesine, kivinen kaksoistaltta, löytyi alueelta vuonna 1879 perunamaan raivauksessa.  Vuonna 1931 Aimalankankaan alueelta…
Jatka lukemista “Aimalankangas”…

Annikin kivikioski

Tampereen keskustassa sijaitseva Annikin kivikioski on rakennettu 1920-luvun alussa, ilmeisesti vuonna 1920. Pikkuruinen, pohjaltaan nelikulmainen kioskirakennus on muurattu lohkotuista luonnonkivistä. Kioskin luukku on eteläsivulla ja ovi länsisivulla. Aumakatto on punaiseksi maalattua saumapeltiä. Kioskissa aloitti 1920-luvulla toimintansa Santran kioski, minkä johdosta…
Jatka lukemista “Annikin kivikioski”…

Lappi-Käpylän puhelinkoju

Tampereen Lappi-Käpylän keskuspuiston koristeellinen puhelinkoju on ilmeisesti alueen alkuperäinen yleinen puhelin, joskin se lienee aiemmin sijainnut hieman eri paikassa pientaloalueella. Lappi-Käpylän pientaloalueen ensimmäinen vaihe on rakennettu 1910-luvulla ja viimeiset talot 1950-luvulla. Koju on ilmeisesti tuotu Käpylään 1930-luvun alussa ja siinä…
Jatka lukemista “Lappi-Käpylän puhelinkoju”…

Osmonpuiston soittolava

Puistokonsertit olivat halpaa koko kansan huvia 1900-luvun alussa ja niitä pyrittiinkin järjestämään kaikkien saataville. Tampereella toimi valtuuston alainen musiikkilautakunta, jonka tehtäviin kuului muun muassa kesäisen musiikkiohjelman suunnitteleminen puistoihin. Vuonna 1929 kaupunginvaltuusto myönsi musiikkilautakunnan aloitteesta varat ”soittopaviljongin” rakentamiseksi Osmonpuistoon. Laululavan piti…
Jatka lukemista “Osmonpuiston soittolava”…

Pispalan Punainen tukkitie

Kohde sijaitsee Tampereella Ala-Pispalan kaupunginosassa, noin 50 m Pispalan kirkosta etelään, harjun loivalla etelärinteellä, Pispalan valtatien eteläpuolella, aivan vanhan tielinjan reunalla. Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860-’1930-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) vuosina 1863-’1864.…
Jatka lukemista “Pispalan Punainen tukkitie”…