Introduction

Pirkanmaan adoptoidut kohteet (page 2)

Pirkanmaan adoptoidut kohteet (page 2)

Pispalan Punainen tukkitie

Kohde sijaitsee Tampereella Ala-Pispalan kaupunginosassa, noin 50 m Pispalan kirkosta etelään, harjun loivalla etelärinteellä, Pispalan valtatien eteläpuolella, aivan vanhan tielinjan reunalla. Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860-’1930-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) vuosina 1863-’1864.…
Jatka lukemista “Pispalan Punainen tukkitie”…

Messukylän lainaviljamakasiini

Tampereella Messukylän vanhan kirkon tuntumassa sijaitseva lainamakasiini rakennettiin 1846 senaatin käskystä. Lainamakasiini täytettiin viljalla osakastalojen manttaaliluvun mukaan. Lainaston tarkoituksena oli taata että siemenviljaa oli aina saatavilla. Ensimmäiset lainaukset lainamakasiinista tehtiin 1847 ja tämän jälkeen lainauksia tehtiin vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun…
Jatka lukemista “Messukylän lainaviljamakasiini”…

Kukkian kalkkilouhos

Pälkäneellä sijaitsevaa Kukkian kalkkilouhosta mainitaan käytetyn 1200- ja 1500-luvuilla. Perimätietojen mukaan kalkkikiveä olisi louhittu ja kuljetettu Hämeen linnan rakennusaineeksi. Metsässä on näkyvissä 2-3 metrin korkuisia kallioseinämiä, muuten paikka on sankan kasvillisuuden peittämää. Kuohijoen kylällä kerrotaan, että kalkkia olisi viety Venäjän…
Jatka lukemista “Kukkian kalkkilouhos”…

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue C

Tampereen Mustavuoressa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Linnoituslaitteet ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaa puolustusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana. Linnoituslaitteet rakennettiin torjumaan oletettua saksalaisten…
Jatka lukemista “Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue C”…

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue B

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden…
Jatka lukemista “Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue B”…

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue A

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden…
Jatka lukemista “Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue A”…

Hääkiven kalmisto

Lempäälän Hääkiven rautakautinen hautapaikka (Hääkivi II) on Lempäälän Hääkiven matkailualueen läheisyydessä sijaitseva polttokenttäkalmisto. Kalmiston länsipuolella on Liuhanvuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohta. Kalmisto näkyy Turku – Tampere -tielle, joka kulkee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä kohteen pohjoispuolella. Kalmisto erottuu tasaisen savipellon keskellä olevana…
Jatka lukemista “Hääkiven kalmisto”…

Näsinpuiston laululava

Tampereen Näsinpuiston sulavalinjainen laululava on rakenteeltaan avonainen, pyöreä katos. Katosta kannattelee 8 hieman yläpäästään ulospäin kallistuvaa pilaria. Lava on valettu betonista ja maalattu vaaleaksi. Kannakkeiden huiput ovat punaruskeat. Lattiatasanne ja sille johtavat askelmat on laatoitettu liuskekivillä. Lavalla on erikoinen akustiikka,…
Jatka lukemista “Näsinpuiston laululava”…

Pälkäneen rauniokirkko

Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja ”œuuden” kirkon itäpuolella. Paikalta avautuu Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien alava peltomaisema ja näkymä Pälkänevedelle. Melko vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Lahti -tielle on matkaa 130 metriä.  Ennen Kostianvirran puhkeamista v. 1604 Pälkäneveden Pappilanlahti…
Jatka lukemista “Pälkäneen rauniokirkko”…