Kategoria: Pirkanmaan adoptoidut kohteet

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue C

Tampereen Mustavuoressa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Linnoituslaitteet ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaa puolustusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan (v. 1914-1918) aikana. Linnoituslaitteet rakennettiin torjumaan oletettua saksalaisten hyökkäystä Pohjanlahden suunnalta. Mustavuoren linnoitus on keskimmäinen osa […]

Kalkku, Mustavuoren puolustusvarustus, osa-alue A

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat laajalla alueella Tampereen Mustavuoressa. Ne kuuluvat pääkaupunkiseudulta Virroille ja sieltä edelleen Ähtärin kautta Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan puolustusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana suojatakseen Helsinkiä ja Pietaria saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei käytetty maailmansodan aikana, mutta osaa […]

Reuharinniemen lapinraunio

Tampereen Reuharinniemessä sijaitsee kaksi lapinrauniota. Itäisempi lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 metriä ja sen korkeus on noin ½ metriä. Tutkimusten perusteella kyseessä on hautaröykkiö, johon on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Röykkiö ajoittuu rautakauden lopulle. Radiohiilimenetelmällä ajoitettu hiilinäyte antoi röykkiölle ajoituksen vuosien AD […]

Hääkiven kalmisto

Lempäälän Hääkiven rautakautinen hautapaikka (Hääkivi II) on Lempäälän Hääkiven matkailualueen läheisyydessä sijaitseva polttokenttäkalmisto. Kalmiston länsipuolella on Liuhanvuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohta. Kalmisto näkyy Turku – Tampere -tielle, joka kulkee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä kohteen pohjoispuolella. Kalmisto erottuu tasaisen savipellon keskellä olevana kasvillisuuden peittämänä kivikkoisena saarekkeena. Hoito-ohjeet Hoidon tavoitteena on […]

Pälkäneen rauniokirkko

Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko sijaitsee Pälkäneen nykyisen keskustan ja “uuden” kirkon itäpuolella. Paikalta avautuu Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien alava peltomaisema ja näkymä Pälkänevedelle. Melko vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Lahti –tielle on matkaa 130 metriä. Ennen Kostianvirran puhkeamista v. 1604 Pälkäneveden Pappilanlahti on ulottunut huomattavasti lähemmäksi kirkkoa kuin nykyisin. Kirkko rakennettiin […]

Nuijanniemen lapinraunio

Tampereen Nuijanniemen lapinraunio sijaitsee entisen Pohjaslahden pitäjän (nyk. Mänttä-Vilppulan) Tarjanneveden itärannalla. Röykkiö on rakennettu Nuijasalmen suulle liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Nykyisin röykkiön muoto on soikeahko ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä. Korkeutta sillä on noin 70 senttimetriä. Tutkijoiden tietoon kohde tuli vuonna 1969, jolloin lääkintöneuvos Einar […]

Nuolialan röykkiö

Pirkkalan Nuolialan röykkiön muoto on kumpumainen ja soikea. Muinaisjäännöksen koko on 4 x 4 m ja sen korkeus on muutamia kymmeniä senttejä. Pinta on sammalen ja ruohon peittämä. Röykkiön kivet tuntuvat sammalen alta. Kohteessa ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Muodon perusteella se kuuluu ns. maan- ja kivensekaisiin hautaröykkiöihin, jotka […]

Pentin linnavuori

Sastamalan Pentin linnavuoren pohjois- ja länsirinteet ovat kulkukelvottomia, kun taas loivemmilla itä- ja etelärinteillä on jäännöksiä muinaisista varustuksista. Näistä muinaisista varustuksista on jäljellä kivisiä vallien perustuksia, porttirakennelmia sekä neljä asumuksen jäänteeksi tulkittua suorakaiteenmuotoista kivikehää. Itärinteen porttirakennelma lienee alkuperäinen kulkureitti linnavuorelle. Arkeologi Hjalmar Appelgren on suorittanut linnavuorella kaivaustutkimuksia vuonna […]

Lentävänniemen lapinraunio

Tampereella Näsijärven rantakalliolla sijaitsevan lapinraunion koko on noin 7 x 9 metriä.  Raunio sijaitsee Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa avokalliolla, noin 20 metrin etäisyydellä rannasta. Raunion keskellä on syvennyksiä, joista osa saattaa liittyä raunion aiempaan penkomiseen. Kohteen läheisyydessä kasvaa mäntymetsää ja myös raunion päällä kasvaa puita. Hoito-ohjeet Kohteen hoito on lähinnä […]

Pispalan pulteriaita

Tampereen Pispalanharjun poikki rakennettiin 1900-luvun alussa pultereista eli irtokivistä koostuva aita osoittamaan vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa. Lounais-koillinen -suuntainen, alun perin noin kilometrin mittainen rajalinja, noudattaa 1700-luvun alussa, tai jo 1600-luvun lopulla sovittua Pispalan kylän ja Tammerkosken kartanon välistä rajaa. Aidassa on ollut kaksi porttiaukkoa, toinen Pispalanharjun päällä (ns. […]