Introduction

Tekijä: Pirkanmaan maakuntamuseo (page 13)

Tekijä: Pirkanmaan maakuntamuseo (page 13)

Nuijanniemen lapinraunio

Tampereen Nuijanniemen lapinraunio sijaitsee entisen Pohjaslahden pitäjän (nyk. Mänttä-Vilppulan) Tarjanneveden itärannalla. Röykkiö on rakennettu Nuijasalmen suulle liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Nykyisin röykkiön muoto on soikeahko ja se on kooltaan noin 3 x 5 metriä. Korkeutta sillä on noin 70 senttimetriä. Tutkijoiden…
Jatka lukemista “Nuijanniemen lapinraunio”…

Pentin linnavuori

Sastamalan Pentin linnavuoren pohjois- ja länsirinteet ovat kulkukelvottomia, kun taas loivemmilla itä- ja etelärinteillä on jäännöksiä muinaisista varustuksista. Näistä muinaisista varustuksista on jäljellä kivisiä vallien perustuksia, porttirakennelmia sekä neljä asumuksen jäänteeksi tulkittua suorakaiteenmuotoista kivikehää. Itärinteen porttirakennelma lienee alkuperäinen kulkureitti linnavuorelle.…
Jatka lukemista “Pentin linnavuori”…

Rantavainionmäen rautakautinen kalmisto

Rantavainionmäen rautakautinen kalmisto sijaitsee Sastamalassa Rautaveden itärannalla. Kalmistoalueeseen kuuluu 15 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Polttokenttäkalmistosta ei näy merkkejä maanpinnalle. Ensimmäiset löydöt kalmistosta ovat 1940-luvulta, jolloin kummusta nro 1 löydettiin pronssinen sormus, palanutta luuta, saviastian siruja sekä hiiltä. Nämä…
Jatka lukemista “Rantavainionmäen rautakautinen kalmisto”…

Riihimäen kalmisto

Sastamalan Riihimäen kalmistossa on nykyisin jäljellä kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Ensimmäisen kerran kalmistosta on saatu löytöjä talteen vuonna 1881, jolloin paikalta löytyi miekka ja keihäänkärki. Tämä löytöpaikka sijaitsee nykyisen liike- ja uimahallirakennuksen alla. Vuosina 1984 ja…
Jatka lukemista “Riihimäen kalmisto”…

Lentävänniemen lapinraunio

Tampereella Näsijärven rantakalliolla sijaitsevan lapinraunion koko on noin 7 x 9 metriä.   Raunio sijaitsee Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa avokalliolla, noin 20 metrin etäisyydellä rannasta. Raunion keskellä on syvennyksiä, joista osa saattaa liittyä raunion aiempaan penkomiseen.  Kohteen läheisyydessä kasvaa mäntymetsää ja…
Jatka lukemista “Lentävänniemen lapinraunio”…

Pispalan pulteriaita

Tampereen Pispalanharjun poikki rakennettiin 1900-luvun alussa pultereista eli irtokivistä koostuva aita osoittamaan vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa. Lounais-koillinen -suuntainen,  alun perin noin kilometrin mittainen rajalinja, noudattaa 1700-luvun alussa, tai jo 1600-luvun lopulla sovittua Pispalan kylän ja Tammerkosken kartanon välistä rajaa.…
Jatka lukemista “Pispalan pulteriaita”…

Rapola, Seppäsen kuppikivi

Valkeakosken Sääksmäellä Rapolan muinaisjäännösalueella sijaitseva Seppäsen kuppikivi on tehty peruskallion kohoumaan. Tasaisessa kivessä on ainakin 22 kuoppaa, joista 13 selvärajaista. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3-5 cm. Kuppikivet ovat yleensä matalahkoja maakiviä, joihin on tarkoituksella kaiverrettu pyöreähköpohjaisia kuoppia. Kuppikivet sijaitsevat yleensä rautakautisen…
Jatka lukemista “Rapola, Seppäsen kuppikivi”…

Reposaaren Kappelinluoto

Porin Kappelinluoto sijaitsee Reposaaren koillisosassa. Luoto on kasvanut kiinni Reposaareen, mutta Kappelinsunti erottaa sen edelleen Lampaluodosta. Kappelinluodolla on perimätiedon mukaan muinainen merimiesten kappelin paikka. Kappelinluotoa on käytetty myös hautausmaana, 1800-luvun puolivälistä tiedetään ainakin kolme paikalle haudattua vainajaa ja hautauksia on…
Jatka lukemista “Reposaaren Kappelinluoto”…

Lampaluoto, Koskelo

Porin Lampaluoto Koskelo on Reposaaren maantieltä Ahlaisiin ja Kellahdelle menevän Porin saaristotien itäpuolella tiheässä rantametsässä sijaitsee käytöstä poistetun merimerkin, pylväslyhdyn, jalusta. Kiviraunio on ympäristöään hivenen korkeammalla paikalla kalliopohjalla. Se on korkeudeltaan n. 3 m ja pohjamuodoltaan lähes neliömäinen. Pohjakerrokset on…
Jatka lukemista “Lampaluoto, Koskelo”…