Introduction

Satakunnan adoptoidut kohteet

Satakunnan adoptoidut kohteet

Huittisten hirvenpään löytöpaikka

Huittisten hirvenpääveistoksen löytöpaikka Huittistenkylän Palojoella tunnetaan nimellä Palojoen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee n. 1 km pohjoiseen Kourajoesta, joka on vanha Huittisten ja Vampulan raja. Kourajoki halkoo peltoaukeaa, jota pohjoisessa rajaa metsäinen kallioalue. Asuinpaikka sijaitsee juuri peltoalueen pohjoisreunalla ja kalliot kohoavat asuinpaikan…
Jatka lukemista “Huittisten hirvenpään löytöpaikka”…

Porin Hiittenmäki

Hiittenmäki on hiekkainen mäenharjanne Viasvedellä Porista Luvialle kulkevan Vanhan Raumantien varressa. Tie kulkee harjannetta pitkin, Hiittenmäellä tien länsipuolella on Pori Circuit -kartingrata ja tien itäpuolella Hiittenmäen röykkiöalue. Röykkiöt sijaitsevat hiekkatöyräällä lähes jonomaisessa muodostelmassa, niitä on mainittu olleen mäellä yhteensä 13,…
Jatka lukemista “Porin Hiittenmäki”…

Harjavallan Kuumoonmäki

Kuumoonmäki on metsäinen mäki Hiirijärven viljelysaukean pohjoispäässä Hiittenkiukaantien varressa. Peltoaukea oli pronssikaudella merenlahti ja vielä pitkään sen jälkeenkin järviallas ja kosteikko. Nyt muistona vesistöstä on enää kylän nimi sekä vähäisessä laaksossa keskellä peltoa kulkeva Saamanoja. Muinaista merenlahtea reunustavat monet muinaisjäännökset:…
Jatka lukemista “Harjavallan Kuumoonmäki”…

Eura Panelian Kuninkaanhauta

Suomen suurin pronssikautinen röykkiöhauta, Kuninkaanhauta, sijaitsee Panelian kylätien varressa  lähellä kylän keskustaa . Röykkiö on halkaisijaltaan 30 x 36 metrinen, lähes 5 metriä korkea monumentaaliraunio. Hautaröykkiö on rakennettu loivasti lounaaseen laskevaan rinteeseen muinaisen Panelianlahden, nykyisen Panelian viljelysaukean, reunalle. Röykkiön etelä-lounaispuolella…
Jatka lukemista “Eura Panelian Kuninkaanhauta”…

Nakkilan Rieskaronmäki

Nakkilan Rieskaronmäki on yksi Suomen tunnetuimmista pronssikautisista asuinpaikka- ja kalmistokomplekseista. Muinaisjäännösalue sijaitsee Nakkilan pohjoisosassa Anolan kylässä aivan lähellä Ulvilan rajaa. Alueen maisema on pienipiirteistä: tasaisia peltoaukeita, joita halkovat metsäiset moreenimäet ja -saarekkeet. Ympäristöstään kohoavalla, maastonmuodoiltaan vaihtelevalla moreeniharjanteella on 12 kiviröykkiötä…
Jatka lukemista “Nakkilan Rieskaronmäki”…

Kauttuan vanhan kylän paikkka

Kauttuan vanhan kylän paikka sijaitsee Eurassa Laitilantien ja Eurajoen välisellä alueella. Paikalla ovat aikaisemmin sijainneet Kauttuan kylän talot. Taloja on mainittu kylässä olleen parhaimmillaan 18 kappaletta, mutta isojaon asiakirjoissa 1770-luvulla kylästä mainitaan enää kaksi taloa, Luistari ja Heikkilä. Näistä nykyään…
Jatka lukemista “Kauttuan vanhan kylän paikkka”…

Eura Panelian Lammashaka

P: 6798877, I: 229863 Lammashaan muinaisjäännösalue koostuu kahdesta erillisestä röykkiöryhmästä. Eteläisessä ryhmässä on kolme röykkiötä, jotka sijaitsevat hakamaisessa ympäristössä peltoaukean reunalla. Pohjoinen röykkiöryhmä, jota adoptointi toistaiseksi ainoastaan koskee, koostuu kahdesta lähekkäin olevasta röykkiöstä, jotka sijaitsevat pahasti umpeen kasvaneessa ja ryteikköisessä…
Jatka lukemista “Eura Panelian Lammashaka”…

Reposaaren Kappelinluoto

Porin Kappelinluoto sijaitsee Reposaaren koillisosassa. Luoto on kasvanut kiinni Reposaareen, mutta Kappelinsunti erottaa sen edelleen Lampaluodosta. Kappelinluodolla on perimätiedon mukaan muinainen merimiesten kappelin paikka. Kappelinluotoa on käytetty myös hautausmaana, 1800-luvun puolivälistä tiedetään ainakin kolme paikalle haudattua vainajaa ja hautauksia on…
Jatka lukemista “Reposaaren Kappelinluoto”…

Lampaluoto, Koskelo

Porin Lampaluoto Koskelo on Reposaaren maantieltä Ahlaisiin ja Kellahdelle menevän Porin saaristotien itäpuolella tiheässä rantametsässä sijaitsee käytöstä poistetun merimerkin, pylväslyhdyn, jalusta. Kiviraunio on ympäristöään hivenen korkeammalla paikalla kalliopohjalla. Se on korkeudeltaan n. 3 m ja pohjamuodoltaan lähes neliömäinen. Pohjakerrokset on…
Jatka lukemista “Lampaluoto, Koskelo”…

Köyliönjärven kirkkokari

Kirkkokari on puustoinen pieni saari Köyliönjärven pohjoispäässä, itärannan tuntumassa. Saaren historia liittyy Pyhän Henrikin legendaan ja se on osa Köyliönjärven kansallismaisemaa. Saarella on jäännöksiä mahdollisesti jo 1300-luvulla rakennetusta muistokappelista. Saarella on tehty kaivauksia 1900-luvun alussa, jolloin paljastui noin 11 x…
Jatka lukemista “Köyliönjärven kirkkokari”…