Herttoniemi, Hitsaajankadun ja itäväylän väli, hautaröykkiö
Toinen Helsingin Herttoniemen kahdesta pronssikautisesta hautaröykkiöstä sijaitsee Herttoniemen lounaisosassa Hitsaajankadun ja Itäväylän välissä. Kohde sijaitsee kalliolla, jota on louhittu eri puolilta, siten että röykkiö on jäänyt harjanteen päälle. Ympäristö on varsin urbaani. Röykkiö on laaja ja matalahko, kivistä kalliopohjalle koostettu…
Kannelmäki, Tukikohta XX: 1, Alue A
Helsingin alueella sijaitsee runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia (1914″’1918) venäläisten rakennuttamia puolustusvarustuksia. Linnoitusrakenteita sijaitsee kolmena vyöhykkeenä mantereella ja ne suojasivat Helsinkiä ja sen edustalla ollutta Viaporin sotasatamaa maalta tulevaa hyökkäystä vastaan. Varustuksia rakennettiin myös Viaporin sotasataman edustalle saaristoon meririntamaksi. Nämä puolustusvarustukset…
Kulosaaren puistotie, hautaröykkiö
Kulosaaressa sijaitsee yksi Helsingin pronssikautisista hautaröykkiöistä. Kohde sijaitsee Kulosaaren puistotien ja metroradan välisellä metsäkaistaleella noin 140 metriä metroasemasta länteen. Se on halkaisijaltaan noin viisi metriä, muodoltaan hieman epämääräinen ja korkeutta röykkiöllä on alle metri. Röykkiö on kasattu kallion päälle ja…
Hämeenkylän-Tavastbyn Suuri Suokaivos
Vantaan Linnaisten Suuri Suokaivos on osa entistä Hämeenkylän kaivosaluetta. Hämeenkylä ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa oli aikoinaan Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimpiä rautamalmin tuottajia. Ensimmäiset louhintayritykset Hämeenkylässä on tehty vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin malmia 2077 kippuntaa eli noin…
Sarsa Pohtio I, Pohtio II-III ja Tiilitehdas
Kangasalan Sarsassa sijaitsee yksi Suomen pitkäaikaisimmista asuinpaikoista. Paikalla on asuttu noin 8000 vuoden ajan eli lähes koko esihistoriallisen ajan. Laajuudeltaan ja merkitykseltään Sarsa on yksi huomattavimmista muinaisjäännösalueista paitsi Pirkanmaan myös koko Suomen mittakaavassa. Alueen esihistoriallisissa löydöissä ovat edustettuina kaikki läntisen…
Nuutajärven palokoppi
Urjalan Nuutajärven taajamassa sijaitseva Nuutajärven lasitehdas perustettiin vuonna 1793. Lasikylä syntyi juuri tälle paikalle Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Samoin lasinvalmistuksen raaka-ainetta, hiekkaa, saatiin lähialueilta, Tourulta ja…